Valmentavan johtamisen blogisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnetaitoihin ja tunteiden vaikutukseen ihmisen toiminnassa. Teksti täydentää sarjan edellisiä osioita avaamalla, miten tunteita huomioimalla voit valmentaa ja energisoida johdettavia parempiin tuloksiin sekä miten käsittelemällä tunteiden takaa löytyviä ajattelumalleja voit löytää avaimia etenemistä estäviin lukkoihin.

Ymmärrä tunteiden vaikutus ajatteluun ja toimintaan

Viime vuosien aivo- ja käyttäytymistieteellinen tutkimus on tehnyt näkyväksi, miten tunteet ohjaavat ajatteluamme, päätöksentekoamme ja käyttäytymistämme. Niillä on suuri vaikutus siihen, haluammeko ylipäätään mennä jotakin tekemistä kohti vai välttää sitä. Toiseksi, tunnekokemuksella on suuri merkitys siihen, kuinka paljon ja millaisella energialla haluamme jotakin asiaa tehdä. Kolmanneksi, tunteet vaikuttavat ajattelumme laajuuteen ja päättelymme laatuun; epämiellyttävät tunnetilat heikentävät ajattelua ja kykyä vastaanottaa informaatiota. Miellyttävät tunteet vastaavasti antavat energiaa, laajentavat havainnointikykyä ja lisäävät idearikkautta. Nämä ovat merkittäviä vaikutuksia organisaation tavoitteiden, yhteistyön toimivuuden ja tuottavuuden kannalta.

Työelämässä  tunteiden voimaa kuvataan usein “norsu ja ratsastaja” – vertauksella, jossa tunteen ja järjen suhde on sama kuin norsun ja ratsastajan. Norsu symboloi tunteen vaikutuksen suuruutta kun taas ratsastajan koko kuvastaa järjen vaikutuksen suuruutta.  

Loogisten argumenttien kautta keskusteleminen on hukkaan heitettyä aikaa, jos toinen on suuttumuksen tunteen vallassa ja puolustautuu. Vahvat tunnetilat vievät puolustautujan huomion tyystin tunnekuohun (=pillastuneen norsun) hallitsemiseen ja hermoston hälytystilaan reagoimiseen,  jolloin aivoissa ei ole kapasiteettia käsitellä tarjottua informaatiota objektiivisesti.  Jos näissä tilanteissa osaamme huomioida toisen tunteet ja tukea tunteiden säätelyssä,  voimme parhaimmillaan lisätä  luottamusta vuorovaikutussuhteessa ja pääsemme paljon nopeammin hyvään keskusteluyhteyteen.

Tunteet antavat paljon informaatiota ja vaikuttavat toiminnassamme silloinkin, kun ne eivät näy toisesta ulospäin. Jotta löytäisimme arjen vuorovaikutukseen ja etenkin johtamistilanteisiin viisaita ratkaisuja, tarvitsemme halua ymmärtää ihmisten erilaisuutta ja käyttäytymisen taustalla olevia syitä . Jos olemme avoimia  tunteiden tarjoamalle informaatiolle, saamme tarpeiden lisäksi tietoa myös yksilön toimintaan vaikuttavista uskomus- ja ajattelumalleista. Ns. kielteisilläkin tunteilla on funktionsa. Esimerkiksi jonkin muutoksen aiheuttama turhautuminen voi kertoa siitä, että johdettavasi tarvitsee varmuutta ja asian käsittelyä yhdessä tai kokee ettei ymmärrä muutoksen tarpeellisuutta.

Mitä tarvitaan huippusuoritukseen tunteiden näkökulmasta?

Tunnetaitoja – kykyä tunnistaa, käsitellä ja säädellä tunteita – voi harjoittaa ja kehittää ja sitä kautta saada omaan johtamisen työkalupakkiin keinoja suunnata energiaa ja toimintaa kohti tavoitteita . Tunteiden huomioimisessa on sellainen metka mekanismi, että kun kiinnität huomiota tunteisiin, epämiellyttävät tunteet vähenevät ja miellyttävät tunteet vahvistuvat. Se, miten houkuttelevana ja positiivisena tavoite nähdään , vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tarvittavan energian määrään. Toisaalta, tavoitteeseen liittyvät epämiellyttävät tunteet vähentävät motivaatiotamme. Valmentavan otteen kautta voi tarkastella, miksi tavoite tuntuu epämiellyttävältä, mistä epävarmuus kumpuaa ja miten nämä esteet voisi poistaa. Kun koemme turvallisena puhua myös hävettävistä ja epämiellyttävistä tunteista, hermoston hälytystila laskee, uhan kokemus hälvenee ja tarve suojata itseä vähenee. Näin pääsemme ratkomaan oikeita asioita.

On myös tärkeää kiinnittää enemmän huomiota onnistumisiin ja osoittaa arvostusta pienistäkin asioista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että onnistumisten huomiointi parantaa suoritusta monin verroin tehokkaammin kuin huomion kiinnittäminen heikkouksiin. Positiiviset tunteet vahvistavat suorituskykyä lisäämällä ajattelun laajuutta, idearikkautta ja toisten huomiointia tiimityössä. Huomiomme kiinnittyy enemmän mahdollisuuksiin ja olemme valmiita ponnistelemaan ja ottamaan enemmän riskejä.

Valmenna empaattisesti

Jotta valmentaessasi voit ohjata johdettavia hyvään suoritukseen ja työelämään, on ensin opittava tunnistamaan omia tunnetiloja ja pystyttävä säätelemään omia reaktioita Keskity tunnistamaan, mitä tunteita eri tilanteissa koet ja millaisiin automaattireaktioihin erilaiset tunteet ja tilanteet sinua kutsuvat. Kulje pidemmälle tunteiden taakse ja mieti, mihin omat tunteesi liittyvät ja mistä ne kertovat. Huomaat pian saavasi tunteiden kautta paljon tärkeää informaatiota ja ymmärrystä oman toiminnan takana vaikuttavista tiedostamattomista ajatuksista ja uskomuksista.

Tunteiden kohtaaminen ja käsittely työn maailmassa helpottuu, kun oivaltaa ettei toisen kokemuksen ymmärtäminen tarkoita aina saman mielipiteen jakamista.

Riittää, että osoitat ymmärtäväsi, miltä toisesta tuntuu ja mistä se johtuu. Valmentava johtaminen ei ole toisen tilanteen sympatisointia vaan aitoa vaikeidenkin asioiden kohtaamista ja rohkaisevaa ongelmatilanteiden ratkaisemista.

Tunnetaitojen kehittäminen tukee myös erilaisten ihmisten johtamistaitoja. Etenkin henkilöt, joilla on toiminnassaan omasta tekemisestä poikkeavat preferenssit työnteontempon, tarkkuuden ja vuorovaikutuksen osalta, herättävät meissä usein epämiellyttäviä tunteita ja saavat meidät reagoimaan tunteen ohjaamina. Jos haastavaksi kokemassasi vuorovaikutussuhteessa pystyt itse toimimaan toisin ja välttämään automaattireaktiosi, luot uudenlaisen tilan ja kokemuksen, ja annat myös toiselle mahdollisuuden toimia eri tavalla. Hyvillä tunnetaidoilla vahvistat myös omaa hyvinvointiasi, stressinhallintaa ja itsesi johtamisen taitoja.

Omien tunnetaitojen kehittämisen rinnalla voi rohkaistua myös tekemään kokeiluja oman tiimin ja johdettavien kanssa; psykologisesti turvallisissa tiimeissä suoriutumistaso on selvästi keskivertotiimiä korkeampi ja yksi keskeinen psykologisen turvallisuuden mittari onkin se, kuinka hyvin ihmiset kokevat saavansa olla työssään omia itsejään kaikkine tunteineen ja ajatuksineen.

Lue miten Sanoma Media Finland lähti kehittämään kanssamme valmentavan johtamisen kulttuuriaan.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme:

Saara Karhula

Executive Consultant

+358 50 577 9435

Hanna Rainio

Senior Managing Consultant

+358 40 486 7368

Organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittäminen