Itsensä johtamisen taidot ovat lähtökohta hybridityössä onnistumiseen

Itsensä johtaminen on aikamme tärkein metataito. Se merkittävällä tavalla vaikuttaa mm. siihen, kuinka onnellisiksi ja terveiksi itsemme koemme, kuinka onnistumme yhteistyössä toisten kanssa ja miten saamme aikaan tuloksia ja saavutamme tavoitteet mielekkäällä ja kestävällä tavalla sekä onnistumme kuulemaan ja parhaalla tavalla vastaamaan asiakkaamme tarpeisiin. Tässä blogissa kerromme mitä itsensä johtaminen on ja miten sen taitoja on mahdollista kehittää.

Itsensä johtaminen on muutakin kuin oman ajankäytön hallintaa

Itsensä johtaminen on yllättävän laaja-alainen ja syvällinen ilmiö. Ja erittäin ajankohtainen. Korona ja sen vaikutukset työn teon muutoksiin ovat selvästi lisänneet tarvetta ja kiinnostusta kehittää omia itsensä johtamisen taitoja tehtävästä ja toimialasta riippumatta. Monissa työpaikoissa haetaan parhaillaan hybridityön muotoja ja osana tätä kokonaisuutta myös jokainen meistä henkilökohtaisesti joutuu tarkastelemaan, mikä on asiakkaan, oman työn sekä työyhteisön kannalta paras työn teon muoto, jossa saan tuloksia aikaan, opin ja kehityn sekä koen työni ja työyhteisöni merkitykselliseksi.

Kirjakauppojen hyllyt ja aikakauslehtien sivut ovat pullollaan vinkkejä hyvinvointiin, aikaan saamiseen ja toimiviin työtapoihin. Samoin voit ladata puhelimeesi erilaisia sovelluksia, jotka auttavat terveellisten elämäntapojen, liikunnan tai vaikka mindfulnessin lisäämisessä arkeen.

Uskallan kuitenkin valmennuskokemusten perusteella väittää, etteivät itsensä johtamisen haasteet liity siihen, ettemmekö tietäisi millaiset työtavat, elämäntavat tai vuorovaikutussuhteet olisi edullisia tuloksellisuuden, hyvinvoinnin ja yhteistyön näkökulmista. Haaste on ennemminkin tiedon ja hyvien käytäntöjen arkeen vienti: käsi pystyyn kuinka monta kertaa olet itsellesi luvannut lopettaa työpäiväsi aikaisin mennäksesi lenkille näin kuitenkaan tapahtumatta? Tai pitää työpäivien aikana taukoja ja löytänyt itsesi istumassa teams-kokouksissa aamusta myöhäiseen iltaan?

Tunnista ensin, mikä konkreettinen pieni muutos tekee arjesta parempaa

Ensimmäinen askel itsensä johtamisen taitojen kehittämisessä on kartoittaa, missä koet tällä hetkellä olevasi eri itsensä johtamisen osa-alueiden suhteen. Nämä osa-alueet ovat:

• Minä itse: mm. arvojen, toimintatyylin sekä omien vahvuuksien tunteminen
• Vuorovaikutussuhteet: yhteistyösuhteiden toimivuus ja rikkaus
• Oma työ: perustehtävän kirkkaus, tavoitteiden ja prioriteettien tunteminen, ajankäyttö ja kyky saada tuloksia aikaan
• Oma kehittyminen ja kasvu: oppimistavoitteiden asettaminen, omien ajattelu- ja toimintamallien uudistaminen, muutostaidot
• Hyvinvointi ja palautuminen: stressin säätely, palautuminen työssä ja vapaa-ajalla

Mitkä osa-alueet tuntuvat olevan kunnossa ja missä tunnistat haasteita? Minkä pitäisi muuttua tai mihin olet tyytymätön? Mikä olisi pienin mahdollinen muutos, jonka voisit tehdä? Onko jokin osa-alueista unohtunut pitkäksi aikaa? Entä millä osa-alueella muutos toisi sekä sinulle että ihmisille ympärilläsi eniten lisäarvoa?

Ole myös rehellinen itsellesi sen suhteen, että haluat aidosti muuttua. Useinkaan itsensä johtamisen kannalta muutosta ei niinkään estä se, ettemme toivoisi muutosta tai edes se, että tiedämme sen herättävän epävarmuutta. Useimmiten haastavin asia on tunnistaa, mistä (kuvittelemme) joutuvamme luopumaan muutoksen myötä. Esimerkiksi: jätän tauon pitämättä jotta olen aina saatavilla ja uskon, että sitä arvostetaan yhteisössäni.

Itsensä johtaminen kehittyy tekemällä, ei tietämällä

Itsensä johtamisen ytimessä ovat oman kokemukseni ja itsensä johtamisen valmennuksissa nousseiden havaintojen perusteella hyvin toimivat rutiinit. Jos olet tottunut pitkään tekemään työtä tauotta tai keskeyttämään itsesi puhelinta tai meilejä vähän väliä vilkuilemalla, sinun tulee opetalla uudenlaisia rutiineja työpäiviisi. Ja rutiinien opettelu on meille ihmisille itseasiassa kohtuu työlästä. Olet kenties lukenut, että toimimme ns. autopilotilla jopa yli 90 % ajastamme, eli totuttujen rutiinien ja tapojemme ohjaamina. Näin ollen, saatamme ylläpitää itsellemme (ja ympärillä oleville ihmisille) haitallisia toimintamalleja.

Omien rutiinien ja tapojen muuttaminen vie myös energiaa ja vaatii paljon toistoa – vaikka olisimme sitoutuneet muutokseen ja itse asettaneet tavoitteen muuttua. Kesken kiireisen työpäivän voi siksi tuntua niin vaikealta muuttaa tapojaan ja pitää taukoa, vaikka kuinka tietäisimme, että tuottavuus ja työn laatu eivät korreloi työtehtävään käytetyn ajan suhteen tai ettei uusia ideoita synny, jos et välillä irtaudu tekemisestä ja anna ajatusten kulkea vapaasti. Opettele siis tavoitteitasi tukevia tapoja ja rutiineja.

Usein muutos on helpompi aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Käytännössä tämä tarkoittaa olosuhteiden muuttamista jollakin tavoin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työpisteen vaihtelua työpäivän aikana tai toimisto- ja etätyöpäivien uudenlaista rytmittämistä. Toinen tapa vahvistaa tavoitteita tukevia rutiineja on liittää uusi rutiini johonkin hauskalta tuntuvaan. Esimerkiksi kehitystyöhön käytetyt tunnit pidetäänkin kollegan kanssa viihtyisässä kahvilassa tai tylsähkön rutiinitehtävän jälkeen annat itsellesi luvan lukea lempikirjaa hetken ennen seuraavan tehtävän pariin siirtymistä. Ja vielä itse tavoitteen muotoiluun: pyri kuvaamaan haluamasi muutos niin konkreettisena kuin mahdollista. Esimerkiksi ”lisään taukoja työpäiviini” ei ole yhtään niin konkreettinen ja mieleenpainuva kuin ”käyn joka päivä vähintään 15 min kävelyllä sopivassa kohden työpäivää”.

Jalosta porukalla ja rohkaise muita

Itsensä johtaminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan siinä onnistumiseen vaikuttavat monet rakenteelliset ja systeemiset sekä toimintaympäristöön ja työtehtävään liittyvät tekijät. Esimerkiksi työyhteisön ilmapiiri ja johtamiskulttuuri, työn tekemistä ohjaavat prosessit, työkalut, itse työn luonteeseen liittyvät tekijät ja laajemmin työelämässä ja maailman taloudessa vaikuttavat ilmiöt kaikki osaltaan vaikuttavat siihen, kuinka haastavaksi tai sujuvaksi koemme mahdollisuuden johtaa itseämme.

Vaikka rakenteellisia tai kontekstiin liittyviä tekijöitä ei toki voi unohtaa, on onneksi paljon, mihin voimme vaikuttaa tilanteesta ja toimintaympäristöstä riippumatta. Rohkaistu ottamaan fiksut työtavat puheeksi työyhteisössä ja näytä esimerkkiä, että itsensä johtamisen kolmea I:tä (itsetuntemus, itseluottamus ja itsesäätely) vahvistamalla lisäät kykyäsi:

• proaktiiviseen toimintaan
• omien vahvuuksien hyödyntämiseen
• vahvistat hallinnan ja edistymisen tunnetta
• lisäät uskoasi siihen, että voit omalla toiminnallasi ja valinnoillasi vaikuttaa tapahtumien kulkuun
• kykenet työskentelemään tavoitteiden suuntaan pitkäjänteisesti, muttei mailaa liian tiukasti puristaen.

Ota yhteyttä!

Lataa itsensä johtamisen opaskirjanen