Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä 26.9.2024 – kolme tärkeää teemaa
01.10.2024Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä pidettiin 26.9.2024, ja tilaisuudessa käsiteltiin merkittäviä Suomen verotukseen liittyviä muutoksia. Tässä kolme tärkeintä teemaa päivän annista:
- Veronkorotukset – kohtuullistaminen
- Käyttöomaisuusosakkeet – verovapaa myynti
- SVOP sijoitukset – palautusehto
Veronkorotukset – kohtuullistaminen
Verohallinto on noudattanut veroilmoitusten täyttämiseen liittyvissä virheissä ankaraa veronkorotuslinjaa. Perustason veronkorotus 2 % on määrätty riippumatta siitä, minkälaisesta virheestä on ollut kyse ja onko asiaan liittynyt lieventäviä asianhaaroja. Kun veronkorotus lasketaan prosenttina verotukseen oikaistusta määrästä, ovat korotukset olleet usein kymmeniä tuhansia euroja.
Veropäivällä KHO:n oikeusneuvos Hannele Ranta-Lassila kävi läpi uusia KHO:n antamia veronkorotusta koskevia päätöksiä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), joissa KHO on ensimmäistä kertaa kohtuullistanut Verohallinnon määräämiä perustason veronkorotuksia ja muuttanut Verohallinnon yksioikoista linjaa. Verona Tax & Legal Oy oli hoitanut valitusasiaa tapauksen KHO 2024:93 osalta, jossa n. 75.000 euron suuruinen perustason veronkorotus (2 %) poistettiin kohtuuttomana kokonaan. Tapauksessa KHO 2024:94 veronkorotus alennettiin 2 %:sta 1 %:iin.
Uudet KHO:n päätökset muuttavat Verohallinnon ja myös oikaisulautakuntien sekä hallinto-oikeuksien noudattamaa ankaraa käytäntöä, jossa kohtuullisuuden arvioinnille ei ole annettu mitään merkitystä. KHO:n päätöksistä saadaan uutta oikeusohjetta siihen, että veronkorotuksia on mahdollista saada kohtuullistettua eikä Verohallinnon asettamaa 2 %:n korotusta tule hyväksyä sellaisenaan.
Kannattaakin tarkistaa nyt oma tilanne Veronan veroasiantuntijoiden kanssa. Onko sinulle tai yhtiöllesi määrätty jossain asiassa 2 % veronkorotus, jota voitaisiin vaatia alennettavaksi kohtuuttomana?
Käyttöomaisuusosakkeet – verovapaa myynti
Hannele Ranta-Lassila esitteli myös uusia KHO:n antamia ratkaisuja käyttöomaisuusosakkeiden verovapaista myynneistä (KHO 2024:41, 2024:42 ja 2024:43). Ranta-Lassila kertoi, että KHO:n tarkoituksena on ollut muuttaa ennen tulolähdejaon (EVL/TVL) poistamista vuonna 2020 noudatettua ratkaisulinjaa, jossa keskeisen aseman käyttöomaisuusosakkeiden määrittelyssä on saanut omistajayhtiön ja kohdeyhtiön välinen hallinnollinen yhteys ja keskinäinen laskutus. Ranta-Lassila kertoi, että KHO on halunnut ohjata tarkastelua enemmän siihen suuntaan, jossa tarkastellaan sitä, miten omistus toisessa yhtiössä palvelee omistajayhtiön omaa liiketoimintaa.
Tapausparissa KHO 2024 nro 41 ja nro 42 oli kyseessä kaksi osakevaihdolla muodostettua konsernisuhdetta, joista tapauksessa 2024:41 KHO katsoi kyseessä olevan käyttöomaisuusosakkeet, mutta tapauksessa 2024:42 ei. Kummassakin tapauksessa yhtiöiden välillä oli hallinnollinen yhteys ja palveluveloituksia. KHO antoi tapauksissa kuitenkin enemmän painoarvoa sille, missä määrin konserniin perustuvalle omistusrakenteelle oli osoitettavissa yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä syitä. KHO katsoi, että tapauksessa 2024:41 konsernisuhteen muodostamiselle oli enemmän liiketaloudellisia syitä kuin tapauksessa 2024:42 ja teki ratkaisunsa tällä perusteella.
Tapauksessa KHO 2024:43 oli kyse pörssiyhtiön osakkeiden (12,33 %) omistamisesta ja osakkeiden kuulumisesta käyttöomaisuuteen. Menemättä enempää tapauksen yksityiskohtiin KHO katsoi osakkeiden kuuluvan käyttöomaisuuteen, koska ne olivat omistajayhtiölle strateginen sijoitus, jolla tuettiin konsernin tavoitetta laajentaa teräsliiketoimintaansa. Poikkeuksellista päätöksessä oi se, että kohdeyhtiö oli pörssiyhtiö, omistusosuus vain 12,33 % ja omistusaika oli vain noin kaksi vuotta.
Verovelvollisten onkin nyt syytä tarkastella omaa konsernirakennettaan näiden uusien KHO:n ratkaisujen valossa. Onko rakenteessa jotain, mitä olisi syytä muuttaa, jotta osakkeiden kuuluminen käyttöomaisuuteen voidaan varmistaa. Veronan asiantuntijat käyvät mielellään läpi tilannettanne suhteessa näihin uusiin KHO:n ratkaisuihin ja niistä saataviin oikeusohjeisiin.
Palautusehtoisen SVOP-sijoituksen verokohtelu
Professori Pekka Nykänen kertoi palautusehtoisten SVOP-sijoitusten verokohtelusta. Asiaa on käsitelty myös Verohallinnon 24.11.2023 annetussa päivitetyssä ohjeessa. Kyse on yleensä tilanteesta, jossa yhtiön osakkeenomistaja tekee yhtiöön SVOP-sijoituksen, johon on yhtiöjärjestyksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan liitetty ehto, että sijoitus voidaan palauttaa vain sen tehneelle taholle.
Palautusehtoisen SVOP-sijoituksen osalta sijoituksen tekovaiheessa verokysymyksenä on se, voidaanko SVOP-sijoitusta pitää esimerkiksi lahjana tai muuna tulona muille osakkaille. Tästä voidaan todeta, että kun sijoituksen tekijänä on osakkeenomistaja ja palautusehto on jo sijoitusvaiheessa määritelty joko yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa tai muussa sopimuksessa riittävän selkeästi, niin sijoituksesta ei tule muille osakkaille veroseuraamuksia.
SVOP-sijoituksen suunnatussa palauttamisessa vain sijoituksen tehneelle taholle verokysymyksenä on se, onko kyse esimerkiksi suosivasta osingonjaosta vai voidaanko SVOP-palautusta verottaa pääsäännön mukaan osinkona tai pääomanpalautuksena. Suosivasta osingonjaosta ei ole kysymys, kun suunnattu palautus tehdään osakkeenomistajalle ja se perustuu jo sijoitusvaiheessa olemassa olleeseen yhtiöjärjestyksen määräykseen, osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sijoitusehtoisen SVOP-sijoituksen käyttö on mahdollista ilman ikäviä veroseuraamuksia osakkeenomistajan ollessa sijoituksen tekijä, mutta sijoitusehtojen määrittelyssä on oltava huolellinen. Jos SVOP-sijoituksen tekee joku muu kuin osakkeenomistaja, niin sen verotus on epäselvempi. Veronan asiantuntijat auttavat asiakkaita huolehtimaan siitä, että SVOP sijoituksia koskevat asiakirjat tehdään siten, ettei sijoituksen tekemisestä tai sen palauttamisesta synny ei toivottuja veroseuraamuksia.
Verotuskäytäntöjen muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä yksityishenkilöihille ja yrityksille. On tärkeää tarkastella omaa verotilannetta ja hyödyntää asiantuntijoiden apua, jotta varmistetaan oikeiden toimintatapojen noudattaminen ja vältetään tarpeettomat veroseuraamukset.