Positiivinen psykologia työelämässä: Ei tulevaisuutta ilman toivoa  

Olemme matkustaneet yhdessä positiivisen psykologian maailmassa, ja on aika saattaa tämä blogisarja päätökseen pysähtymällä Snyderin toivon teorian äärelle. Toivo korostuu erityisesti kriisien, epävarmuuden ja muutosten aikana. Työyhteisöissä tämä voi tarkoittaa, että jäsenten on löydettävä uusia tapoja saavuttaa uudelleen määritellyt tavoitteet ja toivuttava nopeasti mahdollisista takaiskuista. Lisäksi, toivo on olennainen osa menestymisen kannalta.

Snyderin teoria tarjoaa näkökulmaa siihen, miten toivoa voidaan hyödyntää työelämän monimuotoisuudessa ja haasteissa, ja miten se linkittyy tämän blogisarjan muihin teemoihin. Ensin lyhyt katsaus näihin kahteen aiempaan blogiini: 

Inhimillisen voiman löytyminen – kohti kukoistusta 

Ensimmäisessä blogikirjoituksessa korostimme, kuinka positiivisen psykologian avulla voimme rakentaa positiivista työyhteisöä ja hyvinvointia. Painotimme, että hyvinvointi on yhteinen asia, joka vaatii läsnäoloa, rauhoittumista ja tietoista oppimista. Kukoistuksen Kehys™ antoi meille rakenteen ja ymmärryksen siitä, miten hyvinvoinnin eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja kuinka tasapaino löytyy yhteistyöllä ja itsensä johtamisella. 

Realistinen positiivisuus – myyttejä murtamassa 

Toisessa blogikirjoituksessa pureuduimme positiivisen psykologiaan, mitä se on ja mitä se ei ole. Totesimme, että positiivisuus ei tarkoita negatiivisten tunteiden kieltämistä, vaan niiden kohtaamista ja käsittelyä osana hyvinvointia. Fredricksonin laajenna ja rakenna -teoria auttoi meitä ymmärtämään, miten myönteiset tunteet luovat pitkäaikaisia resursseja, edistävät innovatiivisuutta ja parantavat työntekijöiden kykyä kohdata haasteita sekä tehdä yhteistyötä, mikä tukee organisaation menestystä. Myönteisten tunteiden tiedostaminen on avainasemassa ja optimistinen ajattelu voi luoda positiivisen kierteen, kun taas pessimistisyys kaventaa ajattelua ja vaikeuttaa mahdollisuuksien näkemistä. 

Toivo saa aikaan toimintaa 

Toivo on elintärkeää, erityisesti synkkinä hetkinä ja haastavina aikoina. Se tuo mukanaan pilkahtavan ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, ja että voimme myös itse olla aktiivisia niiden toteuttamisessa. Toivo ei ole vain olemista vaan myös tekemistä. Se ei ole pelkkää optimismia, vaan kapasiteetti, joka auttaa meitä saavuttamaan tavoitteita. Yhdysvaltalaispsykologi C. Richard Snyder, yksi positiivisen psykologian pioneereista, keskittyi urallaan toivon tutkimiseen. Hänen toivon teoria täydentää aiempien blogini oivalluksia ja tuo esiin, miten toivo on keskeinen motivaation ja hyvinvoinnin lähde työelämässä ja jokaisen arjessa. Snyder ei esittele toivoa tapahtumana vaan prosessina, joka rakentuu kolmesta keskeisestä elementistä: 

1. Tavoitteet (goals thinking): Selkeästi määritellyt tavoitteet antavat suuntaa ja merkitystä työllemme sekä toimivat toivon ankkureina tai kiintopisteitä, auttaen meitä keskittymään olennaiseen. Kun tavoitteet ovat vielä lähestyttäviä ja ne on muotoiltu positiivisesti, ovat ne silloin myös tutkimusten mukaan yhteydessä hyvinvointiimme. Vaikka tavoitteista puhutaan paljon työelämässä niin joidenkin arvioiden mukaan vain 20% meistä asettaa kuitenkaan tavoitteita elämälleen.  
2. Etenemistavat (pathways thinking): Tavoitteiden saavuttaminen vaatii monia reittejä ja strategioita sekä suunnitelmallisuutta haluttuja päämääriä tai tuloksia kohti. On tärkeää olla joustava, koska tilanteet muuttuvat ja tämä osa teoriaa korostaa kykyä kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja. 
3. Pystyvyys tai toimijuusajattelu (agency thinking): Usko omiin kykyihin ja motivaatio ponnistella tavoitteiden saavuttamiseksi ovat avainasemassa. Tämä sisältää sitkeyden ja sisäisen energian, joka auttaa jatkamaan eteenpäin, vaikka kohtaisimme esteitä.  

Tarvitsemme uskoa siihen, että toivoa on, mutta toiveikkaat ihmiset ovat valmiita myös tekemään töitä paremman tulevaisuuden eteen. Toivo löytyy pienistä asioista ja asenteista, ja jaettuna se moninkertaistuu. Snyderin teoria inspiroi meitä näkemään toivon keskeisenä elementtinä sekä työelämässä että arjessa. Toivo ei ole vain mukava tai passiivinen tunne, vaan dynaaminen kognitiivinen prosessi ja kehitettävissä oleva ajattelutapa, joka auttaa meitä näkemään mahdollisuuksia vaikeinakin aikoina ja joka ohjaa meitä aktiivisesti rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Kohti parempaa tulevaisuutta yhdessä

Positiivinen psykologia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia työelämän parantamiseksi. Kukoistuksen Kehys™ auttoi meitä ymmärtämään hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta ja tärkeyttä, kun taas Fredricksonin laajenna ja rakenna -teoria osoitti myönteisten tunteiden voiman pitkäaikaisten resurssien luomisessa. Snyderin toivon -teoria tuo esiin, miten selkeästi määritellyt tavoitteet, vaihtoehtoiset toimintatavat ja vahva usko omiin kykyihin voivat johtaa paitsi henkilökohtaiseen, myös organisaation menestykseen.

Kun pyrimme edistämään hyvinvointia työelämässä, on tärkeää ymmärtää, että positiivisuus ei ole vain yltiöpositiivisuutta, vaan syvällistä ja strategista hyvinvoinnin edistämistä.

Toivo antaa meille voimaa kohdata tulevaisuus luottavaisina ja motivoituneina. Yhdessä voimme rakentaa työyhteisöjä, joissa jokainen voi kukoistaa ja missä toivo sekä toiveikkuus inspiroivat meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Jos haluat viedä työyhteisösi hyvinvoinnin ja menestyksen uudelle tasolle, ota rohkeasti yhteyttä. Rakennetaan yhdessä toiveikasta ja positiivista tulevaisuutta!

Kiitos, että olet ollut mukana tällä matkalla positiivisen psykologian maailmaan. Toivottavasti olet löytänyt uusia näkökulmia ja oivalluksia, jotka auttavat sinua ja työyhteisöäsi onnistumaan.

Ota yhteyttä!