Verotuksen suunta hallituksen puoliväliriihessä 2025 – mitä yritysten ja yksityishenkilöiden on hyvä tietää? 

Kevään 2025 kehitysriihessä hallitus linjasi merkittävistä veromuutoksista, joiden tavoitteena on tukea talouskasvua, vahvistaa turvallisuutta ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Verotuksen näkökulmasta päätökset koskettavat niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä. Tässä keskeisimmät muutokset tiivistettynä. 

Henkilöverotus

Puoliväliriihen päätöksillä pyritään kannustamaan työntekoon muun muassa keventämällä pien- ja keskituloisten verotusta sekä laskemalla suurituloisimpien ansiotulon ylin marginaalivero 52 prosenttiin. Erityisesti pieni- ja keskituloisten verotukseen vaikuttaa työtulovähennyksen lapsikorotuksen kasvattaminen, sillä jatkossa vähennystä saa 50 euroa enemmän lasta kohden.

Eläkkeen osalta tällä hetkellä 47.000 euroa vuodessa ylittävistä eläketuloista maksettavaa 5,85 prosentin eläketulon lisäveroa tullaan lieventämään. Lisäksi ansiotuloverotuksen veroperusteita tarkistetaan inflaation vaikutusten kompensoimiseksi. Tämä indeksitarkistus hillitsee niin sanottua verokiilaa eli pyrkii estämään sen, että palkankorotukset johtavat automaattisesti korkeampaan verotukseen.

Samalla kun verotusta kevennetään, joitakin vähennysoikeuksia poistetaan. Kaavamainen työhuonevähennys, joka verovuonna 2024 on ollut 240–960 euroa etätyön osuuden mukaan, poistuu kokonaan vuoden 2026 alusta alkaen. Jatkossa työhuoneesta aiheutuneet kulut voi kuitenkin yhä vähentää todellisten kulujen perusteella. Myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu. Muutos koskee sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen jäsenmaksuja, eikä niitä voi enää vähentää ansiotuloista vuoden 2026 alusta alkaen. Työttömyyskassamaksujen vähennysoikeus sen sijaan säilyy ennallaan.

Työsuhdepolkupyöräedun verovapaus poistuu. Tähän asti työnantajan tarjoama polkupyöräetu on ollut verovapaa 1.200 euroon saakka vuodessa, mutta vuoden 2026 alusta alkaen koko etu muuttuu veronalaiseksi ansiotuloksi.

Myös vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki tulee poistumaan. Vuoden 2025 alusta alkaen uusien eläkevakuutusmaksujen ja pitkäaikaissäästämissopimusten (PS-sopimusten) maksuja ei voi enää vähentää verotuksessa. Aiemmin maksuja on voinut vähentää enintään 5.000 euroa vuodessa. Vanhojen sopimusten verokohtelu säilyy ennallaan, eli aiemmin tehdyt säästöt verotetaan nostettaessa normaalisti eläketulona. Uusia maksuja ei kuitenkaan enää voi vähentää, vaikka kyse olisi vanhasta sopimuksesta.

Hallitus päätti Suomeen takaisinmuuttaville kansalaisille rakennettavasta verokannustimesta. Tarkkaa kuvausta kannustinmekanismista ei kuitenkaan ole vielä esitetty.

Avainhenkilöiden lähdeveroprosentti lasketaan 25 prosenttiin. Aikaisemmin lähdevero on ollut 32 prosenttia.

Kotitalousvähennyksestä hallitus on linjannut, että selvitetään vähennyksen laajentamista irtaimiston korjauksiin. Aiemmin on jo päätetty kotitalousvähennyksen enimmäismäärän pienentämisestä vuoden 2025 verotuksessa. Vuoden 2024 verotuksessa kotitalousvähennyksen maksimimäärä on ollut 3.500 euroa, kun vuonna 2025 se on vain 1.600 euroa (jos öljylämmityksestä luopumista ei oteta huomioon). Myös korvausprosentit pienenevät. Esimerkiksi yritykseltä ostetusta kotitaloustyöstä tehtävä vähennys pienenee jo verovuonna 2025 60 prosentista 35 prosenttiin. Samalla omavastuun määrä kasvaa 100 eurosta 150 euroon.

Yritysverotus

Puoliväliriihen päätöksillä pyritään edistämään investointeja tukemaan talouskasvua sekä yleisesti vahvistamaan Suomen kilpailukykyä. Suurin muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2026 alusta alkaen.  

Hallitus linjasi kahdesta investointikannustimesta liittyen ilmastoneutraaliin teknologiaan. Ensimmäinen näistä on määräaikainen tiettyjä ilmastoinvestointeja koskeva verohyvitys vuodelle 2025 ja toinen on pysyvämmin toimeenpantava vastaavien vihreiden investointien hyvitysmenettely. Lisäksi korkovähennysrajoituksia tullaan lieventämään huoltovarmuuskriittisten infrastruktuurihankkeiden osalta.  

Yrityskaupoista muodostuvan lisäkauppahinnan tulo- ja varainsiirtoverotusta koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että verotus lykkääntyy siihen verovuoteen, jolloin lisäkauppahinta selviää. 

Yritysjärjestelyihin liittyvää verosääntelyä täsmennetään, jotta pystyttäisiin estämään verotuksen minimointi esimerkiksi osakevaihtojen avulla. Hallitus haluaa tarkastella osinkoverotusta erityisesti tilanteissa, joissa osinkoja pyritään nostamaan verovapaasti osakevaihdon jälkeen. Muutos kohdistuu siis ensisijaisesti yksityishenkilöiden verotukseen, mutta sillä on vaikutusta myös yritysjärjestelyiden suunnitteluun ja toteutukseen.  

Hallitus ei ole vielä antanut tarkempaa esitystä osakevaihtosääntelyyn mahdollisista tulevista muutoksista, mutta arviomme mukaan muutokset tulevat koskemaan hankittavan yhtiön arvonmääritystä ja hankkivan yhtiön nettovarallisuuden kasvattamista. Kirjallisuudessa vaihtoehtoiseksi arvostamisperusteeksi hankittavan yhtiön käyvän arvon sijasta on esitetty muun muassa hankintamenon määrittelyä laissa joko vero-oikeudellisen jatkuvuusperiaatteen mukaisesti tai hankitun yhtiön omaa pääomaa vastaavasti. Vaihtoehtoisesti on esitetty, että lähipiiritransaktiot sivuutettaisiin nettovarallisuuslaskennassa ja käytettäisiin näitä edeltäneitä arvoja. On esitetty myös, että nykyinen osakevaihtoa koskeva sääntely voitaisiin rajata koskemaan ainoastaan rajat ylittäviä tilanteita, jolloin kansallisesti toteutettavat osakevaihdot realisoisivat luovuttajan verotuksen, ellei niihin voitaisi soveltaa esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeiden verovapaata luovutusta. 

Perintöverotus

Julkisuudessa käydystä keskustelusta huolimatta perintöverotusta ei korvata luovutusvoittoverotuksella. Sen sijaan perintöveron alarajaa nostetaan nykyisestä 20.000 eurosta 30.000 euroon. Tulevaisuudessa perintöveroa määrätään maksettavaksi vasta 30.000 euroa ylittävästä perinnöstä. Lisäksi huojentamattoman perintöveron maksuajalta perittävää korkoa alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä. Molemmat perintöveroa koskevat muutokset on määrä tulla voimaan vuodesta 2026 alkaen. 

Sukupolvenvaihdoshuojennukset

Hallitus päätti esittää lakimuutosta, jolla tullaan mahdollistamaan yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukset perintötilanteessa myös alaikäiselle perilliselle. Huojennuksen saaminen alaikäiselle lapselle ei tällä hetkellä ole mahdollista. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksenä oleviin liiketoiminnan luonteeseen, jatkajan rooliin tai vaadittavaan omistusosuuteen ei sen sijaan tullut muutoksia. 

Perintöveron poistamiseen tähtäävien lainsäädäntömuutosten edistäminen lähitulevaisuudessa vaikuttaa näistä lähtökohdista hyvin epätodennäköiseltä. Näin ollen erityisesti niissä yhtiöissä, joissa sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykset voivat täyttyä, ei ole syytä jäädä odottamaan perintöveron poistumista. 

Lahjaverotus

Lahjaveron alarajaa nostetaan nykyisestä 5.000 eurosta 7.500 euroon vuodesta 2026 alkaen. Lahjaveroa tarkastellaan aina kolmen vuoden sykleissä, joten jatkossa kolmen vuoden ajanjaksona voi vastaanottaa 7.500 euron edestä lahjoja samalta henkilöltä ilman, että siitä määrätään maksettavaksi veroa.

Muuta huomioitavaa

Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihen perusteella tehdä seuraavia muita muutoksia verotukseen: 

• Korotetaan metsävähennyksen maksimimäärää nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin metsän hankintahinnasta. 

• Lasketaan ruoan arvonlisäverokantaa nykyisestä 14 prosentista 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. 

• Kiristetään virvoitusjuomien, nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta ja indeksoidaan alkoholivero.  

• Laajennetaan jäteveron veropohjaa vuodesta 2027 alkaen. 

• Yleisradiotoiminnan arvonlisäverokantaa korotetaan. 

• Kaivosmineraaliveroa korotetaan ja tietyt energiaverotuet, kuten konesalien ja kaivostoiminnan alemmat sähköveroluokat, poistetaan.  

• Sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveroa korotetaan. 

Ota yhteyttä, me kerromme mielellämme lisää!

Kiinnostuitko jostakin verotukseen kaavaillusta muutoksesta tai haluaisitko kuulla, miten muutokset vaikuttavat juuri sinun verotukseesi? Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää aiheesta.