Resilientti esimies ei panikoi eikä sählää

Muutos kaatuu taas päälle. Tämä muutos tai seuraava, korona tai jokin aivan uusi. Oletko miettinyt, ketkä pärjäävät jatkuvien muutosten keskellä? Entä miten organisaatiosi esimiehet voisivat tukea koko työyhteisön resilienssiä?

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä palautua joustavasti vastoinkäymisistä ja haastavista tilanteista. Resilientti voi taipua paineen alla, mutta hän palautuu joustavasti ja sitkeästi kuin tuulen taivuttama nuori paju. Hän on lannistumaton elämän haasteiden edessä.

Resilienssin puutteen voit huomata työyhteisössä joko lamaantumisesta tai päämäärättömästä säntäilystä ja sähläämisestä. Kummassakin tapauksessa puuttuu kykyä pysähtyä haastavan tilanteen herättämien vaikeiden tunteiden kuten pelon, epävarmuuden, hämmennyksen tai ahdistuksen äärelle.

Psykologien mukaan resilienssiin vaikuttavat niin synnynnäiset taipumukset, ympäristö kuin opittavissa olevat taidotkin. Näistä viimeinen on usein kiinnostavin: kehittämällä omia resilienssitaitojani voin kasvattaa muutosjoustavuuttani ja kykyäni palautua vastoinkäymisistä.

Yksilön resilienssi syntyy useiden taitojen yhteisvaikutuksesta. Taidoista tärkeimpiä on pysähtymisen taito. Se auttaa meitä tunnistamaan tunteitamme ja kysymään itseltämme, mistä nämä tunteet kertovat juuri nyt.

Yhtä tärkeää on kyky tunnistaa ja vahvistaa myönteisiä kokemuksia. Myötätunto sekä myönteiset ajatukset ja tunteet luovat toiveikkuutta, joka auttaa palautumaan vastoinkäymisistä. Hyvä itsetunto vuorostaan auttaa luottamaan siihen, ettei ole tilanteen armoilla, vaan voi vaikuttaa asioihin. Myös lannistumattomuutta tukevaa rohkeutta on mahdollista kehittää.

Löydä itsellesi sopivimmat keinot

Resilienssiä voi kehittää esimerkiksi lisäämällä itsetuntemustaan ja kykyään reflektoida ja säännellä toimintaansa. Ymmärtämällä omia stressitekijöitäsi ja tapaasi reagoida stressiin voit lisätä stressinsääntelyn taitojasi.

Myös hallinnan tunnetta, joka tukee sekä stressin sääntelyä että optimismin säilymistä, voi kehittää. Tässä on tärkeässä asemassa itsensä johtamisen taitojen vahvistaminen. Koska hallinnan tunne on yhteydessä levolliseen vireystilaan, on lisäksi tärkeää oppia säätelemään vireytensä intensiteettiä. Vireystilan rauhoittamiseen tulevat avuksi erityisesti tietoisen läsnäolon harjoitukset (mindfulness) ja niiden hyödyntäminen myös työpäivän keskellä. Mindfulness-harjoittelu lisää samalla stressinsääntelytaitoja ja kykyä olla vaikean tilanteen keskellä ilman, että menettää kykynsä kohdata tilanne ja toiset avoimesti ja joustavasti.

Tietoinen läsnäolo auttaa myös tunnistamaan ajatuksia ja tunteita ja tulemaan toimeen niiden kanssa. Resilienssiään voi näin lisätä esimerkiksi määrittelemällä tilanteen uudestaan ja asettamalla sen oikeisiin mittasuhteisiin. Tietoinen läsnäolo voi lisätä myös kykyäsi kestää epävarmuutta.

Esimiehen resilienssi tukee koko työyhteisöä

Työyhteisön kannalta esimiesten resilienssi on kokemustemme mukaan avainasemassa. Resilientti esimies kykenee pysähtymään oman kokemuksensa ääreen ja tulemaan toimeen vaikeankin tilanteen kanssa. Hänellä on voimavaroja ratkoa haasteita ja mennä eteenpäin. Silloin hän kykenee myös esimerkillään tukemaan toisten muutosjoustavuutta. Hän on myös valmis kohtaamaan tilanteen ja siihen liittyvät vaikeatkin tunteet yhdessä työyhteisön kanssa.

Resilientin esimiehen tärkein ominaisuus onkin kyky pysähtyä, kohdata tilanne yhdessä ja tukea muita tilanteessa. Vastoinkäymisistä palautuu hyvin työyhteisö, jossa uskalletaan yhdessä pysähtyä tilanteen ääreen, todeta nykytilanne ja lähteä yhdessä etsimään keinoja mennä eteenpäin. Tämä edellyttää työyhteisöltä psykologista turvallisuutta, jossa kaikki tuntevat tulevansa hyväksytyksi.

Kun resilientti esimies tunnistaa ja hyväksyy tilanteen ja sen herättämät tunteet, hän ei sorru panikointiin ja sähläämiseen. Hän ei jyrää tai sulje pois muita suojautuakseen omilta tunteiltaan. Hän säilyttää herkkyyden nähdä, kuulla ja ymmärtää. Hän ei uuvu tai lamaannu, vaan rakentaa avoimessa vuorovaikutuksessa yhteistä tulevaisuutta ja auttaa työyhteisöä ideoimaan ratkaisuja haasteisiin.

Kuinka vakaasti esimiehet teidän työyhteisössänne säilyttävät levollisuutensa ja voimavaransa tiukassakin paikassa? Esimiesten resilienssin kehittämiseen suosittelemme resilienssikyselyä, jonka avulla esimiehet voivat arvioida omaa resilienssiään, sekä muutosvalmennusta, jossa haastavien tilanteiden johtamista voi treenata yhdessä toisten esimiesten kanssa.

Myös työyhteisön resilienssiä voi kehittää

Usein resilienssistä puhutaan yksilöiden sankaritarinoina. Resilienssi on kuitenkin vahvasti myös yhteisön ominaisuus, puhuttiinpa työyhteisöistä tai kokonaisista kansakunnista.

”Joustavasti palautuvassa työyhteisössä yksilön ja työyhteisön resilienssi tukevat toisiaan. Yhteenkuuluvuus ja tuki työyhteisössä antavat yksilölle lisää voimavaroja selviytyä haastavissa tilanteissa. Samalla jokaisen oma resilienssi rakentaa työyhteisössä uutta, yhteistä tapaa ratkoa tilanteita resilientillä tavalla. Jokaisen haasteista selviytymisen myötä työyhteisö myös löytää uusia keinoja selvitä tulevista vastoinkäymisistä.”

Yksi taitavan kehittämisen viisauksista pätee myös resilienssin vahvistamiseen: Taitojen kehittäminen vie hyvän askeleen eteenpäin, mutta vain puolitiehen. Toinen puoli syntyy pinnan alla. Sitä voidaan rakentaa kehittämällä tietoisesti työyhteisössä vallitsevia asenteita, ihmiskuvaa ja kulttuuria. Resilientti kulttuuri rakentuu yhdessä oppimalla, esimerkiksi käymällä haastavan tilanteen jälkeen yhdessä keskustelua siitä, mitkä voimavarat ja vahvuudet auttoivat yhteisöä selviytymään haasteellisesta tilanteesta.

Työyhteisön resilienssiä voidaankin kehittää sekä yksilön taitoja kehittämällä että tukemalla ja kehittämällä työyhteisöä valmennuksen avulla. Yksi tehokkaimmista ja luontevimmista tavoista kehittää organisaation resilienssiä on ryhmäcoaching, joka keskittyy sekä yksilön että yhteisön resilienssin vahvistamiseen.

Kohti muutoksessa kukoistamista

Resilienssin ymmärtäminen ja siihen liittyvien taitojen kehittäminen sekä yksilö- että yhteisötasolla on tärkeää. Haluamme kuitenkin haastaa ajattelua vastoinkäymisten ja muutosten ympärillä vielä askeleen eteenpäin.

Resilienssin tarjoama kimmoisuus mielletään usein palautumiseksi aiemmalle tasolle, kyvyksi palata ennalleen. Resilienssi voi kuitenkin parhaimmillaan olla vielä paljon enemmän.

Voisimmeko ammentaa vastoinkäymisistä uusia voimavaroja ja suorastaan hyötyä niistä, kasvaa niiden myötä vahvemmiksi ja taitavammiksi? Voisiko muutosjoustavuutemme kasvaa muutoksessa kukoistamiseksi?

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!