Oletpa sitten johtoryhmän jäsen tai et, olet melko suurella todennäköisyydellä arjessasi kokenut, kuinka johtoryhmän dynamiikka vaikuttaa koko organisaation kykyyn tehdä päätöksiä, innostua tavoittelemaan yhteistä suuntaa sekä kasvamaan ja kehittymään. Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen on paikallaan mikäli johtoryhmän yhteisten tavoitteiden asettamisessa, kyvykkyydessä uudistua tai psykologisen tuvallisuuden kokemuksessa on haasteita.

Johtoryhmä on organisaation keskeinen johtamisen foorumi, jonka tehtävänä on varmistaa organisaation tavoitteiden toteutuminen. Johtoryhmä mallintaa haluttua johtamiskulttuuria ja toimii siinä suunnannäyttäjänä: on turha virallisissa puheissa viljellä avoimuuden ja yhteistyön kulttuuria, jos johtoryhmä itse ei elä sanotun mukaisesti sekä yhdessä työskennellessään että yksilöinä.

Kyky pysähtyä ja ajatella toiminnan rinnalla

Koko maailma on opetellut ketterää toimintaa erityisen tietoisesti tämän vuoden ajan. Tiedämme, että strateginen ketteryys vaatii ketteryyttä myös johtoryhmältä itseltään. Mitä ketteryys johtoryhmän työskentelyssä sitten tarkoittaa? Se on samanaikaisesti sekä kykyä pysähtyä perusasioiden ääreen ja toisaalta kykyä ja uskallusta katsoa omaa toimintaa ja valintoja uusista näkökulmista ja muuttaa totuttuja tapoja toimia.

Helpommin sanottu kuin tehty – johtoryhmän jäsenet ovat yhtä lailla ihmisiä kuin kuka tahansa ja meille ihmisille omien uskomusten ja tottumusten kyseenalaistaminen on aidosti vaikeaa ja vaatisi aikaa pysähtyä. Ja kenellä johtoryhmän jäsenistä on aidosti aikaa pysähtyä? Ja, mitä enemmän toimimme paineen alla, sitä voimakkaammin toimintatyylimme korostuvat. Tällöin kyky kuunnella tai itse kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja heikkenee.

Tyypillisiä johtoryhmätyöskentelyn haasteita ja keinoja taklata niitä

Olemme tehneet pitkään töitä organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen parissa, tukeneet lukemattomia yksittäisiä johtajia ja johtoryhmiä onnistumaan työssään. Jos näistä kokemuksista kiteyttää muutaman tyypillisen johtoryhmätyön haasteen, lista näyttää seuraavalta:

⚠️ Ihan perusasioista ei ole huomattu puhua ja sopia yhdessä

Kysymykset ”mitä vain tämä johtoryhmä yhdessä johtaa?” ja ”mikä on tämän johtoryhmän perustehtävä?” ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan usein kovin monimutkaisia vastattaviksi. Monikaan johtoryhmä ei huomaa käydä yhdessä keskustelua siitä, mitä he yhdessä ryhmänä johtavat. Tämän keskustelun käymättömyys herkästi johtaa siihen, että jokainen johtaa tahoillaan mutta suunta ja valinnat eivät ole yhdenmukaisia. Tällöin menetetään keskeinen johtoryhmän – tai minkä tahansa ryhmän – voima, joka perustuu siihen, että ihmiset yhdessä saavat huomattavasti paljon vaikuttavampia tuloksia aikaan kuin mihin yksilö yksin kykenisi. Jos johtoryhmällä ei ole yhteistä ymmärrystä valitusta suunnasta ja keskeisistä tavoitteista, miten varmistetaan, että koko organisaatiolla olisi?  

⚠️ Johtoryhmätyöskentelyn rakenteet ovat epäselvät

Toinen tyypillinen haaste liittyy johtoryhmätyön rakenteisiin ja johtamisfoorumeihin. Käytännössä tämä näyttäytyy esimerkiksi siinä, ettei kaikille ole selvää, mitä asioita johdetaan milläkin foorumeilla ja miten eri johtamisen foorumit tukevat ja täydentävät toisiaan. Joskus haasteita voi olla myös siinä, että johdettavia asioita ei ole rytmitetty johtamisen vuosikelloon tai itse johtoryhmän kokoukset eivät ole rakenteeltaan toimivia. Johtoryhmän kokousten rytmitys, asioiden työstäminen yhdessä myös itse johtoryhmäkokousten välillä ja sen kirkastaminen, missä ja milloin keskeisiä tavoitteita johdetaan auttaa jokaista ryhmän jäsentä toimimaan fokusoidummin. Merkittävä muutos johtoryhmän vaikuttavuuteen voidaan saavuttaa, kun johtoryhmä yhdessä kirkastaa johtamistyön kokonaisuuden ja sopii esimerkiksi kokousrytmin ja toimivat palaverikäytännöt, joista pidetään kiinni.

⚠️ Ryhmän jäsenten välinen yhteistyö ja luottamus on liima ja perusta kaikelle muulle.

Monet tutkimukset osoittavat, että tiimin suoritus on huomattavasti parempi kuin mihin yksilö yksin pystyisi. Totta ja ei. Totta silloin, kun tiimin jäsenet jakavat yhteisen ymmärryksen halutusta suunnasta, osaavat hyödyntää jäsenten erilaista osaamista ja toimintatyylejä ja luottavat siihen, että toiset aidosti arvostavat ja hyväksyvät toisensa sellaisenaan. Johtoryhmän luottamusta ja ryhmän psykologista turvallisuutta voi tarkkailla esimerkiksi seuraavien näkökulmien kautta: kuinka puheenvuorot ryhmän jäsenten kesken jakaantuvat ja kuinka hyvin jäsenet osaavat lukea toistensa tunnetilaa ja kehonkieltä.

Käytännössä johtoryhmissä, jossa jäsenten välillä vallitsee vahva luottamus ja koheesio, on ryhmässä huomattavasti helpompaa löytää ja tuoda esiin erilaisia lähestymistapoja, hyödyntää jäsenten erilaisia vahvuuksia ja pysähtyä huomaamaan ja kuulemaan sekä haastamaan näkökulmia. Tämä lisää päätösten laatua, innovatiivisuutta ja varmistaa uudistumisen ja oppimisen.

Vahvan luottamuksen johtoryhmässä jäsenten on myös huomattavasti palkitsevampaa työskennellä mikä heijastuu halukkuutena laittaa itsensä likoon sen sijaan, että tarvitsisi pelätä kasvojen menettämistä.

Johtoryhmätyö onkin asioiden johtamisen rinnalla myös kykyä tunnistaa ja johtaa omia ja toisten tunteita ja vaikuttava johtoryhmä kykenee vaikuttamaan positiivisesti sekä ryhmänsä jäsenten tunteisiin että koko organisaation tunneilmapiiriin.

Pienet arjen teot: lisää kohtaamisia ja vuorovaikutusta

Kuinka johtoryhmä voi varmistaa oman ja organisaation uudistumisen ja välttää, ettei se jää kiinni totuttuihin tapoihin ja uskomuksiin tai sorru epärealistiseen yksimielisyyteen? Pienten arjen valintojen kautta. Lisäämällä kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Löytämällä tavan työstää asioita yhdessä. Työskentelemällä tietoisesti myös niiden johtoryhmän jäsenten kanssa, joiden puoleen ei tyypillisesti kääntyisi.
Lopulta jokainen johtaja punnitsee, kuinka paljon saan ja annan tälle johtoryhmälle. Parhaassa johtoryhmässä imu yhteiseen on vahva ja jokainen on halukas antamaan potentiaalinsa ryhmän käyttöön. Saatko johtoryhmätyöstä tarvittavan energian ja innostuksen, joka auttaa sinua ja teitä saamaan tuloksia aikaan?

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme:

Saara Karhula

Senior Managing Consultant

+358 50 577 9435

Johtoryhmien kehittäminen