Johdatko sinä intohimoisesti oman organisaatiosi jatkuvaa parantamista?

Prosessien jatkuvasta parantamisesta on tullut useiden organisaatioiden tapa nostaa asiakastyytyväisyyttä sekä kilpailukykyä. Lean metodein prosessien tehokkuutta lisätään karsimalla hukkaa ja keskittymällä arvoa tuottaviin toimintoihin.

Prosessien kehittäminen alkaa useimmiten pienimuotoisten kehityshankkeiden kautta, joissa muutamaa valittua prosessia tarkastellaan Lean työkaluja käyttäen. Jotta tämä johtaisi astetta pidemmälle, päivittäiseen pienkehittämiseen, täytyy organisaation luoda jatkuvan parantamisen rakenteet sekä niitä tukevat käytänteet, mikä on useimmiten se vaikeampi asia.
Päivittäinen pienkehittäminen on tavoittelemisen arvoista, sillä se mahdollistaa nopean reagoinnin prosessien aikasyöppöihin ja virheisiin sekä asiakaspalautteeseen. Sen myötä tuottavuus, toimintavarmuus ja asiakastyytyväisyys paranevat.

Jatkuvaa parantamista tiimi- ja organisaatiotasolla

Jatkuva parantaminen vaatii päivittäistä parannusten johtamista sekä rakenteen ja prosessit, joista esimerkki on kuvattu alla.

Näkemyksemme mukaan, jatkuva parantaminen on sujuvinta nivoa osaksi tiimin säännöllisiä palavereja. Nämä kulkevat myös joissakin organisaatioissa nimellä toiminnanohjauskokous, aamupalaveri tai taulukokous. Samalla kun tiimit tarkastelevat onnistumistaan suhteessa tavoitteisiin, on hyvä nostaa esille prosessin virtausta estäviä haasteita ja sopia kuinka niihin vastataan sekä jakaa vastuu ongelman ratkaisemisesta tiimin kesken.

Tiimin esihenkilön vastuulla on tunnistaa laajemmat kokonaisuudet, jotka on syytä eskaloida organisaatiossa eteenpäin. Nämä laajemmat haasteet sekä kehitysideat voidaan tuoda tiimipalavereista organisaation jatkuvan parantamisen foorumeihin, joissa osallistetaan kehittämiseen avainhenkilöitä useammista tiimeistä. Näin rakenne tukee sitä, että viime kädessä isoimmat pullonkaulat nousevat johtoryhmän ratkaistavaksi.

Johtajan rooli jatkuvassa parantamisessa

Johtajan rooli jatkuvassa parantamisessa on mahdollistaa tiimien ketterä ongelmanratkaisu sekä rakentein että asennejohtamisen myötä. Tärkeimmät jatkuvaa parantamista tukevat ajattelumallit ovat:

• Tee työtä ja paranna työtä! Jokaisen vastuulla on tarttua heti havaitsemiinsa prosessien omituisuuksiin. Parhaimmillaan tämä lukee jokaisen työntekijän toimenkuvassa. Lean-johtaja kannustaa kehittämään työtä ja asettaa sille tavoitteita.
• Johtaja näkyy työnteon paikalla. Tämän ajattelun perimmäinen tarkoitus on lisätä ymmärrystä organisaation joka tasolla siitä mitä prosesseissa oikeasti tapahtuu. Lisäksi Lean-johtajan on tärkeää nähdä, kuinka jatkuva parantaminen tiimeissä sujuu. Myös ylin johto vierailee työnteon paikalla systemaattisesti ja tavoitteellisesti.
• Ei olettamia – johdetaan tiedolla! Työn mittarit ja tavoitteet yhdistettynä visuaaliseen johtamiseen kertovat mihin asioihin tulisi tarttua ja mitä olisi tärkeintä kehittää.
• Valtuutetaan tiimit ratkomaan ongelmia. Vaikka johtajan on tärkeää näkyä työnteon paikalla, ei se tarkoita, että hänen tulisi yksin vastata prosessien ongelmanratkaisusta. Lean-johtaja mahdollistaa tiimien ongelmanratkaisun antamalla siihen rakenteet, työvälineet, osaamisen sekä resurssit.
• Johtajan itsensä tulee olla valmis jatkuvasti parantamaan johtamistaan. Myös johtamisen prosessia ja käytänteitä voidaan jatkuvasti parantaa, yhdessä työntekijöiden kanssa. Mikä johtamistyössä tuottaa arvoa ja mikä on hukkaa?

Onko johtamisen ja jatkuvan parantamisen teemat agendallasi?

Verona Consulting on auttanut ja tukenut monia yrityksiä johtamisjärjestelmän uudistamisessa, jatkuvan parantamisen rakenteiden perustamisessa sekä osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämisessä. Voimme tarjota teille kohdennettua valmennusta, yleisen ymmärryksen lisäämistä, jatkuvan parantamisen kehitysprojektia tai nykytilanteen arviointia havainnoiden sekä haastatellen työntekijöitänne.

Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää miten juurrutat jatkuvan parantamisen menetelmät osaksi organisaatiosi johtamista!

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Lean-asiantuntijaamme:

Lue lisää: