Osakeyhtiölakiin tuli muutoksia 31. tammikuuta 2023 alkaen koskien osakeyhtiöiden sulautumisia ja jakautumisia sekä Euroopan talousalueella tapahtuvia yritysjärjestelyitä. Muutosten taustalla on EU-direktiivi rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä.

Jakautuminen yhtiöittämällä

Osakeyhtiölakiin lisättiin säännökset yhtiöittämällä toteutettavasta jakautumisesta. Jakautuminen yhtiöittämällä tarkoittaa jakautumista, jossa osa jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle vastineeksi siitä, että jakautuvalle yhtiölle annetaan vastaanottavien yhtiöiden osakkeita tai arvopapereita. Käytännössä järjestelyn lopputuloksena syntyvä rakenne muistuttaa siis liiketoimintasiirrossa syntyvää rakennetta. Yhtiöittämällä toteutettavaan jakautumiseen sovelletaan osakeyhtiölain kevennettyä jakautumismenettelyä. Yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen menettely asettaa normaaliin jakautumismenettelyyn nähden tiettyjä kevennyksiä muun muassa jakautumissuunnitelmaan, jakautumista koskevaan päätöksentekoon sekä tilintarkastajan lausuntoon liittyen. Myös yhtiöittämällä toteutettavan jakautumisen menettelyn läpivienti vie silti minimissään noin 4 kuukautta, sillä myös yhtiöittämällä toteutettavaan jakautumiseen sovelletaan velkojien kuulutusmenettelyä.

Verotuksellisesti yhtiöittämällä toteutettava jakautuminen ei täytä elinkeinoverolain jakautumiselle asetettuja edellytyksiä, koska yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa jakautumisvastike annetaan jakautuvalle yhtiölle eikä sen osakkeenomistajille. Tästä syystä Verohallinto onkin ottanut kannan, jonka mukaisesti yhtiöittämällä toteutettavaan jakautumiseen ei voida soveltaa elinkeinoverolain jakautumista koskevia säännöksiä. Verohallinnon kanta on, että yhtiöittämällä toteutettavaan jakautumiseen voidaan sen sijaan soveltaa elinkeinoverolain liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä, jos niiden soveltamisedellytykset täyttyvät.

Verohallinto on edelleen todennut, että mikäli yhtiöittämällä toteuttavaan jakautumiseen sovelletaan elinkeinoverolain liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä, voivat myös varainsiirtoverolain 43 §:n säännökset koskien kiinteistön tai arvopaperin luovutuksen varainsiirtoverovapautta liiketoimintasiirrossa tulla sovellettavaksi.

Yhtiöoikeudellinen kotipaikan siirto

Osakeyhtiölakiin lisättiin kokonaan uusi 17 a luku, joka koskee osakeyhtiön kotipaikan siirtoa ja yhtiömuodon muuttamista toisen Euroopan talousalueella sijaitsevan valtion yhtiömuodoksi. Kotipaikan siirrossa osakeyhtiö muuttaa yhtiömuotonsa toisessa kohdevaltiossa sallituksi oikeudelliseksi muodoksi ja siirtää vähintään kotipaikkansa tähän kohdevaltioon. Kotipaikan siirron ensimmäisessä vaiheessa laaditaan siirtosuunnitelma, jonka jälkeen haetaan kuulutusta siirtyvän yhtiön velkojille. Kuulutusajan kuluttua umpeen on kolmantena ja viimeisenä vaiheena on kotipaikan siirron täytäntöönpanosta päättäminen yhtiökokouksessa ja täytäntöönpanon rekisteröinti. Myös kotipaikan siirron menettelyn läpivienti vie siten minimissään noin 4 kuukautta velkojien kuulutusmenettelyn johtuen.

Siirtyvän yhtiön varoista ja veloista tulee siirtyneen yhtiön varoja ja velkoja. Yhtiötä ei pureta, ja yhtiö säilyttää oikeushenkilöllisyytensä. Siirtyvän yhtiön osakkeenomistajista tulee siirtyneen yhtiön osakkeenomistajia.

Yhtiöoikeudellinen kotipaikan siirto voi tapahtua joko siten, että suomalainen osakeyhtiö rekisteröi kotipaikkansa toiseen Euroopan talousalueella sijaitsevaan valtioon ja osakeyhtiön yhtiömuoto muutetaan tämän valtion sallituksi oikeudelliseksi muodoksi tai toisaalta siten, että ulkomaisen Euroopan talousalueella sijaitsevaan valtion yhtiömuoto muutetaan suomalaiseksi osakeyhtiöksi ja kotipaikka rekisteröidään Suomeen.

Yhtiön kotipaikan siirrolla voi olla vaikutuksia yhtiön verotukseen. Jos yhtiön verotuksellinen kotipaikka siirtyy toiseen valtioon, voidaan Suomen verotusvallasta pois siirtyvää yhtiötä verottaa EVL 51 e §:n ns. maastapoistumisvero -säännöksen perusteella tai yhteisön voidaan mahdollisesti katsoa jopa purkautuvan verotuksessa. Maastapoistumisveroa ei määrätä niiden varojen osalta, jotka kotipaikan siirron jälkeen liittyvät edelleen Suomeen jäävään kiinteään toimipaikkaan. Mikäli yhtiön katsottaisiin purkautuvan, ei varojen jäämisellä kiinteään toimipaikkaa Suomessa olisi verotusta estävää vaikutusta. Maastapoistumisevero tai yhtiön purkautuminen tarkoittavat käytännössä yhtiöllä olevan omaisuuden katsomista myydyksi omaisuuden käyvästä arvosta ja yhtiöveron määräämistä näin syntyvästä voitosta.

Patentti ja rekisterihallituksen suorittama ennakollinen valvonta

Jatkossa rekisteriviranomainen eli Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus suorittaa Euroopan talousalueella tapahtuvissa rajat ylittävissä järjestelyissä ennakollista valvontaa, jonka tarkoituksena on selvittää, onko Euroopan talousalueella tapahtuvien rajat ylittävien yritysjärjestelyjen kansalliset edellytykset täytetty. Lisäksi valvonnan tarkoituksena on varmistua siitä, että järjestelyä ei pyritä suorittamaan väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa.

Jos Patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että säädetyt ehdot täyttyvät, se antaa tästä todistuksen, joka toimitetaan toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Toisaalta taas, jos vaatimuksia ei täytetä, todistusta järjestelyn toimeenpanolle ei anneta.

Sisaryhtiösulautumisen määritelmä otettiin osakeyhtiölakiin

Osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä osakeyhtiölakiin otettiin sisaryhtiösulautumista koskeva määritelmä. Osakeyhtiölain mukaisesti sisaryhtiösulautumisella tarkoitetaan vastikkeetonta absorptiosulautumista, jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet. Sisaryhtiösulautuminen voidaan toteuttaa soveltaen pääosin vastaavaa yksinkertaistettua menettelyä kuin tytäryhtiösulautumisessa.

Verolainsäädännössä veroneutraali vastikkeeton sisaryhtiösulautuminen on ollut mahdollista jo ennen osakeyhtiölain muutostakin. Tältä osin siis osakeyhtiölain muutos selkeyttää sisaryhtiösulautumisen oikeustilaa yhtiöoikeudellisesti.

Lopuksi

Edellä mainittujen muutosten lisäksi osakeyhtiölakiin tehtiin muutoksia muun muassa sulautumis- ja jakautumissuunnitelman sisältöä koskien, velkojien kuulutuksen hakemisen määräaikaa lyhennettiin, lisättiin sulautuvan ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille mahdollisuus suostumuksellaan luopua oikeudestaan saada vastiketta sekä lisättiin sulautuvan ja jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille mahdollisuus vaatia ylimääräistä rahavastiketta rajat ylittävissä järjestelyissä tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Muuttuvassa sääntelykehikossa avautuu jatkuvasti uusia mahdollisuuksia erilaisiin järjestelyihin. Herättikö jokin näistä uudistuksista mielenkiintosi tai haluaisitko kuulla, miten uudet säännökset soveltuvat juuri sinun tilanteessasi? Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää aiheesta.

Kirjoittajat: Jenni Laine & Santtu Rinne.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme

Santtu Rinne

Corporate Law Advisor, Partner

+358 50 341 6488

Tutustu Verona Tax & Legalin palveluihin