Vuoden 2024 talousarvioesitys – Näin verotus muuttuu ensi vuonna

Valtiovarainministeriö on julkaissut vuoden 2024 talousarvioesityksensä ja esittänyt sen yhteydessä muutoksia myös verotukseen. Muutoksia esitetään muun muassa tulo- ja perintöverotukseen, varainsiirto- ja kiinteistöveroon, autoilun verotukseen sekä alkoholi- ja tupakkaveroon. Talousarvioesityksen mukaan työn verotusta on tarkoitus keventää painottaen pieni- ja keskituloisten verotusta.

Pääomatuloveroon tai piensijoittajien verotukseen ei ole ehdotettu kiristyksiä, ja yritysten sekä niiden omistajien verotus on tarkoitus säilyttää ennallaan. Tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi osinkojen verotukseen ole tulossa muutoksia. Kokosimme yhteen merkittävimmät muutosehdotukset. Muutokset on ehdotettu tulevaksi voimaan 01.01.2024.

Tuloverotus

Työn verotusta kevennetään tekemällä 2,8 % indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja, korottamalla perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismääriä.

Matkakulujen omavastuuta korotetaan 750 eurosta 900 euroon. Myös osan vuodesta työttömänä tai perhevapaalla olleiden omavastuun alentamista koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan yleistä omavastuun korotusta.

Kotitalousvähennyksen määräaikaisia korotuksia jatketaan vuodelle 2024 ja vähennysoikeutta laajennetaan fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluihin. Kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2.250 eurosta 3.500 euroon. Kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön kustannuksista vähennettävää prosenttiosuutta korotetaan työkorvausten osalta 40:stä 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15:sta 30 prosenttiin. Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta enimmäismäärä ja vähennettävä prosenttiosuus säilyvät ennallaan. Uutena kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi töiksi säädetään laillistetun fysioterapeutin antama fysioterapia ja laillistetun toimintaterapeutin antama toimintaterapia. Vähennyksen voi saada, kun fysioterapia tai toimintaterapia annetaan verovelvollisen kotona.

Osakesäästötilin talletusrajaa nostetaan 50.000 eurosta 100.000 euroon. Muilta osin osakesäästötilin sääntely pysyy ennallaan. Osakesäästötilille voi tallettaa varoja, jotka palveluntarjoaja sijoittaa pörssiosakkeisiin tai muihin listattuihin osakkeisiin tilin haltijan päätöksen mukaisesti. Osakesäästötilin haltija maksaa tilin sijoitusten tuotosta veroa vasta, kun hän nostaa varoja osakesäästötililtä.

Avainhenkilöiden lähdeverotuksen alaista työskentelyaikaa pidennetään. Avainhenkilöillä tarkoitetaan ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevia erityisasiantuntijoita. Heidän Suomesta saamansa palkkatulot ovat progressiivisen ansiotuloverson sijaan kiinteän 32 prosentin lähdeveron alaisia rajoitetun ajan Suomessa työskentelyn alkaessa. Tätä aikaa esitetään pidennettäväksi nykyisestä 48 kuukaudesta 84 kuukauteen.

Varainsiirtoverotus

Varainsiirtoverotusta esitetään kevennettäväksi alentamalla varainsiirtoveroprosenttia kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Varainsiirtoveroprosentti laskee kiinteistöjen osalta 4:stä 3 prosenttiin, asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden osalta 2:sta 1,5 prosenttiin ja muiden arvopapereiden osalta 1,6:sta 1,5 prosenttiin.

Varainsiirtoveron ensiasunnon verovapautta esitetään poistettavaksi. Tiettyjen edellytyksien täyttyessä ensiasunnon ostajan ei aiemmin ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa. Tätä verohelpotusta esitetään poistettavaksi kokonaan.

Liiketoimintasiirron varainsiirtoverosääntelyä yhtenäistetään. Liiketoimintasiirron yhteydessä tapahtuvan kiinteistön tai arvopaperin luovutuksen varainsiirtoverovapautta koskevasta säännöksestä esitetään poistettavaksi vaatimus siitä, että luovutuksen tulee tapahtua toimintaa jatkamaan perustetulle uudelle yhtiölle. Sääntelyä siis yhdenmukaistetaan niin, että liiketoimintasiirron varainsiirtoverovapauden osalta ei ole enää merkitystä sillä, tehdäänkö siirto uuteen vai jo olemassa olevaan yhtiöön.

Perintöverotus

Perintöveron maksuongelmia helpotetaan pidentämällä määräaikaa, jonka jälkeen maksamatonta perintöveroa haetaan ulosottoon tai, jonka jälkeen verovelvollista haetaan konkurssiin maksamattoman veron perusteella. Määräaikaa pidennetään kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Lisäksi alennetaan maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa. Viivästyskoron suuruudeksi muutetaan korkolain mukainen viitekorko (tällä hetkellä 4 %) lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä nykyisen 7 prosenttiyksikön sijaan.

Kiinteistöverotus

Maapohjan kiinteistöveroa kiristettäisiin hallitusohjelman mukaan korottamalla veroprosentin alarajaa 0,93:sta 1,30:een. Veroprosentin ylärajana säilyisi 2,00. Yleiseen kiinteistöveroprosenttiin ei ole esitetty muutoksia, vaan sen vaihteluvälinä on tarkoitus säilyä 0,93-2,00 ja maapohjan veroprosentti on tarkoitus eriyttää yleisestä kiinteistöveroprosentista. Muutoksen myötä yhteensä 245 kuntaa joutuisi korottamaan nykyistä kiinteistöveroprosenttiaan ja kiinteistöverotulojen kasvu painottuisi pääkaupunkiseudulle sekä kasvukeskuksiin.

Autoilun verotus

Ajoneuvoveron perusveroa alennetaan keventämällä henkilö- ja pakettiautojen veroa yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistuu keski- ja suuripäästöisiin autoihin sekä niihin vanhimpiin autoihin, joista ei ole saatavilla päästömittaustietoa. Uudempien autojen verotus säilyy ennallaan. Kevennys koskee vajaata 60 prosenttia liikennekäytössä olevista henkilö- ja pakettiautoista, joiden osalta vuosittainen ajoneuvovero kevenee keskimäärin noin 28 eurolla.

Liikennepolttoaineiden valmisteveroa lasketaan. Bensiinin ja sitä korvaavien tuotteiden valmisteveroa ehdotetaan laskettavaksi keskimäärin 3,9 senttiä litralta ja dieselin ja sitä korvaavien polttoaineiden valmisteveroa keskimäärin 3,8 senttiä litralta. Veronalennus ehdotetaan toteutettavaksi siten, että alennus kohdistetaan valmisteveron hiilidioksidikomponenttiin.

Alkoholi- ja tupakkavero

Alkoholiverotusta esitetään kiristettäväksi keskimäärin 2 prosentilla. Yli 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin noin 8,3 prosentilla. Välituotteiden (esimerkiksi väkevöidyt viinit) veroa korotettaisiin keskimäärin noin 12,7 prosentilla. Viinojen, muiden väkevien juomien, long drink -juomien ja muiden etyylialkoholipohjaisten juomasekoitusten veroa korotettaisiin keskimäärin 8,8 prosentilla. Enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien etyylialkoholipohjaisten juomien veroa ei korotettaisi. Oluen veroa ehdotetaan alennettavaksi noin 4,9 prosentilla, lukuun ottamatta alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä oluita, joiden veroa ei alennettaisi.

Savuttomat nikotiinituotteet ehdotetaan lisättäväksi tupakkaveron piiriin. Uusi savuttomien nikotiinituotteiden tuoteryhmä, joka kattaisi niin kutsutut nikotiinipussit, ehdotetaan lisättäväksi tupakkaverosta annettuun lakiin. Näille tuotteille asetettaisiin sekä yksikkövero että vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvovero. Lisäksi säädettäisiin vähimmäisverosta.

Ota yhteyttä, me kerromme mielellämme lisää

Kiinnostuitko jostakin verotukseen kaavaillusta muutoksesta tai haluaisitko kuulla, miten muutokset vaikuttavat juuri sinun verotukseesi? Asiantuntijamme kertovat mielellään lisää aiheesta.