Henkilöstöanti listaamattomissa yhtiöissä – enemmistön käsite ja työntekijäkohtaiset erot
27.03.2023Soveltamisala
Henkilöstöannissa on kyse yhtiön työntekijöille suunnatusta palkitsemismallista, jossa yhtiön työntekijöille tai osalle heistä tarjotaan oikeus merkitä työnantajayhtiön osakkeita käypää arvoa alempaan hintaan tai maksutta. Tuloverolakiin sisällytettiin vuoden 2021 alussa erityissäännös, joka koskee listaamattomissa yhtiöissä toteutettavia henkilöstöanteja. Uuden TVL 66 a §:n mukaan työntekijälle muodostuu veronalaista tuloa vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella yhtiön osakkeelle lasketun oikaistun matemaattisen arvon. Osakkeen matemaattinen arvo voi olla alempi kuin osakkeen käypä arvo, jolloin palkkana verotettavan edun määrä on pienempi.
Säännöksen keskeisenä soveltamisedellytyksenä on muun muassa, että osakeannin toteuttajan tulee olla verovelvollisen työntekijän työnantajana toimiva listaamaton yhtiö ja että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Soveltamisedellytyksistä erityisesti henkilöstön enemmistön määrittäminen sekä se, missä määrin etu voidaan tarjota henkilöstölle eri suuruisena, on aiheuttanut henkilöstöantia harkitsevissa yhtiöissä epäselvyyttä ja hankalia tulkintatilanteita. Tässä blogitekstissä käsitelläänkin erityisesti henkilöstön enemmistön vaatimusta sekä käydään läpi sitä, millä edellytyksillä työnantaja voi poiketa edun antamisesta työntekijöiden välillä.
Henkilöstön enemmistön käsitteestä
Henkilöstöanti voidaan TVL 66 a §:n mukaan tehdä työntekijöille käypää arvoa alemmalla hinnalla edellyttäen, että etu on työntekijöiden enemmistön käytettävissä. Henkilöstön enemmistöllä tarkoitetaan vakiintuneesti puolta, eli yli 50 prosenttia henkilöstöstä, mutta käsitettä ei ole lainkohdassa tai sen esitöissä tarkemmin määritelty. Oikeuskäytäntöäkin on kertynyt asiasta vasta varsin niukasti. Enemmistövaatimuksesta seuraa, että henkilöstöantia ei voi käyttää palkitsemiskeinona ainoastaan tietylle rajatulle henkilöpiirille, kuten yhtiön johtohenkilöstölle tai yksittäisten työntekijöiden palkitsemiseen. Säännös ei kuitenkaan edellytä, että etu tulisi tarjota koko henkilöstölle tai että työntekijöiden tulisi tosiasiassa merkitä osakkeita henkilöstöannissa, vaan riittää, että henkilöstön enemmistölle tarjotaan mahdollisuus osakemerkintään.
Koska säännöksen soveltaminen edellyttää työsuhdetta yhtiöön, jonka osakkeita tarjotaan merkittäväksi ei säännös sovellu hallituksen tai hallintoneuvoston jäseneen, jos he eivät lisäksi ole työsuhteessa yhtiöön. Sen sijaan toimitusjohtaja voi olla säännöksen soveltamisen piirissä, mikäli hän saa palkkaa yhtiöstä.
TVL 66 a § sisältää lisäksi ääni- ja omistusvaltaosuutta koskevan rajoituksen, jonka mukaan henkilöstön enemmistöön ei lasketa mukaan niitä henkilöitä, jotka jäävät työsuhdeantia koskevan sääntelyn ulkopuolelle äänivalta- ja omistusvaltaosuutta koskevan rajoituksen vuoksi. Sääntelyn ulkopuolella ovat siten verovelvolliset ja heidän perheenjäsenensä, jotka yksin tai yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti yli kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Työsuhde-edun määrittäminen ja työntekijäkohtaiset erot
Lain esitöiden mukaan työsuhdeannissa saatavan edun voidaan katsoa olevan henkilöstön enemmistön käytettävissä, vaikka eri työntekijöillä olisi oikeus merkitä eri määrä osakkeita, kunhan ehdot ovat objektiivisesti ja yhtäläisesti määritelty kaikkien työsuhdeantiin osallistuvien työntekijöiden kohdalla (Hallituksen esitys 73/2020 vp ja Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2020). Verotuskäytännössä on katsottu, että objektiivisuusperuste täyttyy silloin, kun annissa merkittäväksi tarjottava osakemäärä on sidottu esimerkiksi työntekijän bruttopalkkaan tai työntekijän työpanoksen arvoon työnantajalle, jolloin huomioidaan myös työntekijän saamat luontoisedut. Työntekijäkohtaiset osakemäärät voivat siten vaihdella työntekijöiden välillä. On kuitenkin syytä huomata, että sääntelyä ei voida soveltaa tilanteissa, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on vain yksittäisten avainhenkilöiden tai yhtiön johdon palkitseminen.
Helsingin hallinto-oikeus on tulkinnut henkilöstön enemmistövaatimuksen täyttymistä ratkaisussaan (Helsingin HAO 22.3.2022 H1581/2022) viime keväältä, jossa katsottiin, että listaamattomassa yhtiössä tehdyn henkilöstöannin enemmistövaatimus täyttyi, kun päätös merkittäväksi tarjotuista osakkeista tehtiin työntekijän työsuhteen keston perusteella. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan työntekijän työpanoksen arvo yleensä kasvaa työntekijälle työsuhteen kuluessa, jonka vuoksi on perusteltua, että työsuhteen kestoa voidaan käyttää perusteluna antaa työntekijöille merkittäväksi eri määrä osakkeita. Koska osakkeiden määrä perustui yksinomaan työsuhteen kestoon, katsoi hallinto-oikeus, että henkilöstöannin ehdot ovat yhtäläisesti ja objektiivisesti määritelty antiin oikeutettujen työntekijöiden kesken. Ratkaisusta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten ratkaisu saattaa vielä muuttua.
Lopuksi
Henkilöstön enemmistön vaatimus liittyy henkilöstöannin laajapohjaisuuden edellytykseen. Säännös ei edellytä, että kaikille työntekijöille tulisi antaa merkittäväksi yhtä suuri osa osakkeita, mutta työntekijäkohtaisten erojen tulee olla määritelty yhtäläisin perustein. Henkilöstöannin ehtojen suunnittelussa kannattaa kääntyä Veronan asiantuntijoiden puoleen, jotta TVL 66 a §:ssä tarkoitettu etu voidaan varmasti hyödyntää eikä työntekijöille tule ikäviä ja yllättäviä veroseuraamuksia.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!
