Pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistusta koskevien lakien hyväksyminen käynnisti ennennäkemättömän sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen aallon Suomessa. Palvelut järjestetään tulevaisuudessa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin toimesta, valtio ohjaa ja asettaa valtakunnallisia tavoitteita. Rahoitus tulee valtiolta. Myös erityislakeja tullaan uudistamaan laajasti. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tulee huolehtia tässä kokonaisuudessa palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, laadusta ja kustannustehokkuudesta – alueen asiakkaiden ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Tässä työssä hyvinvointialueen strategia ja palvelustrategia määrittää perustan onnistumiselle ja yhteistyölle ministeriöiden kanssa.

Koko järjestelmän kehitystä ohjataan kansallisella tasolla asetettavien strategisten tavoitteiden pohjalta. THL, STM ja VM rakentavat kattavan tietopohjan hyvinvointialueiden toiminnan seuraamiseen, vertailuun sekä parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Rahoituslakiin perustuva rahoitusmalli määrittää puolestaan taloudelliset raamit palvelujen järjestämiseenhyvinvointialueilla. Näiden raamien puitteissa hyvinvointialueet tekevät omat strategiset linjauksensapalvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun liittyen.


Aikaa tulevien hyvinvointialueiden toimintaa ohjaaville strategisille linjauksille ja toiminnan uudelleenrakentamiselle on varsin niukasti. Sote- ja pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta tuleville hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, jota ennen 1.3.2022 aloittavien aluevaltuustojen tulee jo tehdä keskeiset linjaukset tulevien hyvinvointialueiden hyvinvointialuestrategiaan, palvelustrategiaan ja hallintosääntöön liittyen. Päätökset ovat merkittäviä ja niillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Hyvinvointistrategia määrittää hyvinvointialueen toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet. Palvelustrategia taas kiteyttää mm. miten sote-palvelut toteutetaan, millaisia tavoitteita palveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle asetetaan ja miten alueen palveluverkkoa ja lähipalveluiden saatavuutta aiotaan kehittää. Hallintosääntö puolestaan määrittää mm. hyvinvointialueen hallinnon rakenteen sekä toimivallan jakautumisen hyvinvointialueen viranomaisten kesken.

Tulevien hyvinvointialueiden toiminnan kehittämisen näkökulmasta keskeisimpään ja toimintaa konkreettisimmin ohjaavan rooliin nousee palvelustrategia, jossa tulisi pystyä linjaamaan miten hyvinvointialueella käytettävissä oleva rahoitus aiotaan hyödyntää niin, että hyvinvointialueen lakisääteiseen velvoitteiseen asiakastarpeisiin vastaavien palveluiden järjestämisestä pystytään vastaamaan. Haaste on merkittävä, sillä sote-palveluiden palvelutarpeen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa mm. väestön ikääntymisestä johtuen tulevien hyvinvointialueiden rahoituspohjaa nopeammin. Tämä johtuu siitä, että tulevien hyvinvointialueiden lakisääteiseen rahoitusmalliin on sisäänrakennettu kustannusten kasvua koskeva leikkuri. Vaade toiminnan kustannusvaikuttavuuden vahvistamiselle on siten ilmeinen ja kokoluokaltaan merkittävä.

Onnistuminen kustannustehokkuuden, vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksen samanaikaisessa kehittämisessä edellyttää toimintamallien merkittävää uudistamista. Edellytyksenä on ajattelun siirtäminen organisaatiokeskeisestä asiakaskeskeiseen sekä uusien palvelukonseptien täysimääräinen hyödyntäminen, kuten älykäs tiedolla johtaminen, ennalta ehkäisevät palvelut, ennakointi, integroidut hoito- ja palvelupolut sekä laadukkaat itsepalvelut.

Mitä toimivan ja kustannusvaikuttavan palvelustrategian laatiminen edellyttää? Olemme listanneet alle näkemyksemme merkittävimmistä tulevaisuusorientoituneen ja kustannusvaikuttavan palvelustrategian edellytyksistä ja ulottuvuuksista:

1️. Vahva näkemys hyvinvointialueen palvelujen toimintakentän tulevaisuuden kehityksestä

Hyvinvointialueilta edellytetään selkeää näkemystä koko sote-toimintakenttää koskettavien muutosvoimien kehityksestä. Muutosten ennakoiminen edellyttää riittävän tarkkaa ja kattavaa dataa palvelustarpeiden historiallisesta kehityksestä ja niiden taustalla olevista muuttujista sekä näiden pohjalta rakennettuja ennustemalleja tulevaisuuden kehityksen ennakoimiseksi

Esimerkkejä tällaisista koko sote-palveluiden toimintakenttää koskevista muutosvoimista ovat mm. vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon sekä siihen liittyvän tiedolla johtamisen ja analytiikan korostuminen, yksilön roolin ja vastuun aikaisempaa vahvempi korostuminen oman terveyden edistämisestä ja seurannasta sekä kasvava määrä vaihtoehtoisia, yhä kohdennetumpia ja personoidumpia hoitomenetelmiä.

2️. Syvällinen ymmärrys erilaisten asiakasryhmien tarpeista sekä niihin sopivista palvelumuodoista ja -poluista: palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat linjaukset sekä asiakaskokemuksen vahvistaminen

Koko alueen asiakastarpeen ennakoimisen lisäksi on tärkeää rakentaa riittävän syvällinen ymmärrys erilaisten asiakasryhmien asiakastarpeista ja heille soveltuvista palvelumuodoista ja -poluista. Käytännön tasolla tämä edellyttää hyvinvointialueen asukkaiden asiakastarvepohjaista ryhmittelyä sekä asiakasryhmille tarkoituksenmukaisella ja kustannusvaikuttavalla tavalla räätälöityjä asiakaspolkuja huomioiden mm. erilaiset asioinnin ja palvelutarjoaman muodot (kattaen mm. itsediagnostiikan ja AI-pohjaisen palveluun ohjauksen, lähipalvelut, etäpalvelut sekä erilaiset palvelutuotannon hybridimuodot). Yksittäisten asiakasryhmien palvelumuotojen ja -polkujen suunnittelun taustaksi tarvitaan toki koko hyvinvointialuetta koskevat linjaukset palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisen palveluja koskevat periaatteet. Käytännön toteutuksen kannalta on olennaista varmistaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon saumaton integraatio sekä palveluprosessien toimivuus.

3️. Ymmärrys palveluiden, palvelumuotojen ja -polkujen kustannusvaikuttavuudesta

Jotta hyvinvointialueen palveluja voitaisiin johtaa kokonaisuutena siten, että hyvinvointialueella käytettävissä oleva rahoitus riittäisi asukkaiden palvelutarpeeseen vastaamiseen, korostuu tarve palveluiden ja palvelumuotojen kustannusvaikuttavuuden ymmärtämiselle. Asiakastarvelähtöisen suunnittelun rinnalle on siten välttämätöntä yhdistää palveluiden kustannusvaikuttavuutta koskeva tarkastelu. Käytännössä tämä edellyttää usein merkittäviä kehittämistoimenpiteitä sekä kustannuslaskentajärjestelmään että vaikuttavuustiedon keräämiseen liittyen. Aikaisempaa tarkempaa tietoa oman palvelutuotannon kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan myös ostopalveluja ja yhteistyömalleja koskevan päätöksenteon taustaksi.

4️. Näkemys ekosysteemitoimijoiden ja uusien kasvuyritysten hyödyntämisestä palveluiden kustannusvaikuttavuuden kehittämisessä

Palvelujen mahdollisimman korkean kustannusvaikuttavuuden aikaansaamiseksi on tärkeää hyödyntää monipuolisesti erilaisten ekosysteemitoimijoiden (yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, muut hyvinvointialueet) luomia yhteistyömahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten yhteistyökumppaneiden aktiivista identifioimista, erilaisten yhteistyömahdollisuuksien arvioimista sekä pitkäjänteistä, systemaattista kehitystyötä, jossa erilaisten toimijoiden, ml. pienet alan kasvuyritykset luomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten kanssa on myös tärkeää alueellisen ekosysteemin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

5️. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva ymmärrys investointitarpeista ja vaihtoehtoisten investointihankkeiden kustannuksista ja hyödyistä

Eduskunnan hyväksymä sote-lainsäädäntö asettaa merkittäviä rajoitteita tulevien hyvinvointialueiden mahdollisuudelle toteuttaa toimintansa kehittämiseen tai esimerkiksi toimitiloihin liittyviä investointeja. Aikaisemmin toteutetut investoinnit ja niihin liittyvät lainanhoitoon liittyvät kustannukset yhdessä hyvinvointialueiden vuosikatteen kehityksen kanssa määrittävät ns. lainanottovaltuuden määrän. Investointien toteuttaminen edellyttää lisäksi sitä, että STM on katsonut hyvinvointialueen investointisuunnitelman olevan linjassa kansallisten strategisten tavoitteiden kanssa. Pienempiä, esimerkiksi laitteisiin liittyviä investointeja hyvinvointialue voi  halutessaan kattaa myös käyttötalouden puolella. Kokonaisuudessaan hyvinvointialueilta edellytetään pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa, selkeää ja realistista näkemystä tulevista investointitarpeista sekä vaihtoehtoisten investointikohteiden kustannuksista ja hyödyistä.

Kiteytettynä palvelustrategian näkökulmasta keskeiset kehitystarpeet liittyvät usein seuraaviin näkökulmiin:

  • Sote-toimintakentän tulevaisuuden kehityksen ennakointi; ml. tiedon kerääminen ja ennustemallien rakentaminen sekä laajempien sote-toimintakentän muutosvoimien ymmärtäminen
  • valtakunnallisen ohjausmallin syvällinen ymmärtämien ja miten palvelustrategiaa tulee sovittaa lainsäädännön määrittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamiseen
  • asiakastarvelähtöinen asiakkaiden ryhmittely sekä palveluiden ja palvelupolkujen suunnittelu asiakaskokemuksen ja toiminnan tuottavuuden vahvistamiseksi
  • palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä palvelujen tuotantotapaan liittyvät linjaukset sekä hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät periaatteet
  • erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen saumaton integrointi; palveluprosessien kehittäminen
  • palveluiden sekä vaihtoehtoisten palvelumuotojen ja -polkujen kustannusrakenteen tarkentaminen
  • vaikuttavuustiedon kerääminen sekä integroiminen kustannustietoihin palveluiden, palvelumuotojen ja -polkujen kustannusvaikuttavuuden identifioimiseksi
  • ekosysteemitoimijoiden ja uusien kasvuyritysten tarjoamien mahdollisuuksien identifioiminen ja yhteistyön pitkäjänteinen ja systemaattinen kehittäminen
  • tulevien investointitarpeiden entistä pitkäjänteisempi ja tarkempi ennakointi sekä kustannusten ja hyötyjen määrittäminen

Verona Consultingilla on laaja kokemus mm. sote-palvelujen tulevaisuustarkastelusta ja strategisesta kehittämisestä, strategialähtöisestä johtamisen ja johtamismallien kehittämisestä, asiakaslähtöisesti integroitujen sote-palvelujen kehittämisestä sekä hyvinvointialueiden tulevan rahoituspohjan ennakoimisesta. Lue lisää täältä.

Tapamme tehdä strategiatyötä varmistaa strategian laajan kokonaisvaikuttavuuden sekä strategiatyöhön osallistuvien tahojen sitoutumisen yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin strategiaprosessin aikana. Kokemuksemme mukaan osallistamalla vahvasti koko organisaatiota poistetaan kuilua strategian määrityksen ja toteutuksen väliltä. Näin strategian sisällöstä saadaan sekä rikkaampi että konkreettisempi ja organisaation kyky strategian toiminnallistamiseen nopeutuu merkittävästi. Yhteistyökumppaneiden (esim. kunnat, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, pienet kasvuyritykset) laaja osallistaminen strategiatyöhön  mahdollistaa koko järjestelmää uudistavien systeemisten muutosten toteuttamisen.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Katja Kolehmainen

Senior Managing Consultant

+358 50 4618789

Jarkko Pallasaho

Head of Growth Strategy

+358 44 309 7772

Asiantuntijapalvelumme sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle

Uutiskirjeemme tilaamalla saat kerran kuussa suoraan sähköpostiisi tuoreimmat näkemyksemme kasvun rakentamisesta, kiihdyttämisestä ja johtamisesta.