Positiivinen psykologia työelämässä: hyvinvoinnin edistäjä vai pintapuolista harhaa?

Positiivinen psykologia herättää monenlaisia tunteita ja mielikuvia. Kun sanan ”positiivinen” yhdistää melkeinpä mihin tahansa muuhun sanaan, saattaa se usein synnyttää pelkoa siitä, että ”nyt vaan hymy kasvoille ja haasteet maton alle”! Olemme kohdanneet tämän ilmiön asiakastyössämme, kun olemme käyttäneet positiivista psykologiaa osana lähestymistapaamme. Kun selitämme, ettei positiivinen psykologia tarkoita epämukavuuksien välttelyä tai epäaitoa ylioptimismia, olemme saaneet usein kiitosta selvennyksestä. On siis hyödyllistä hetkeksi pysähtyä tämän käsitteen ja tieteenalan kehityksen äärelle: mitä positiivinen psykologia on ja mitä se ei ole, sekä tutustua siihen linkittyviin myytteihin ja kritiikkiin. Myönnän, että itsekin suhtauduin tähän tieteenalaan varautuneesti ennen kuin syvensin tietojani positiivisen psykologian opinnoissani Joylla.

Väärinkäytetyn positiivisuuden vaarat

On tärkeää todeta ja tunnistaa positiivisuuden mahdolliset väärinkäytökset ja ymmärtää, että positiivinen psykologia ei tarkoita pelkkää ”positive vibes only” -mentaliteettia, jossa elämän realiteetit sysätään syrjään. Valitettavasti tätä ilmiötä kohtaa muodossa tai toisessa edelleen. Terveen myönteisyyden sijaan voi syntyä toksista positiivisuutta, joka estää ihmisiä kohtaamasta omaa tai muiden mielipahaa. Tämä voi johtaa juurikin siihen, että ikävät ja epämukavat asiat lakaistaan maton alle, eikä haasteita käsitellä. Kun myönteisyyttä käytetään ylikorostetusti, se voi estää aidon vuorovaikutuksen ja ongelmien käsittelyn, luoden ympäristön, jossa työntekijät eivät tunne oloaan turvalliseksi eivätkä tuo esiin huolenaiheitaan. Tällainen ympäristö heikentää koko organisaation kykyä kohdata haasteita ja kehittyä eikä ihmiset koe tulevansa aidosti kuulluiksi ja kohdatuiksi. Jos toksinen positiivisuus leviää johtamisessa tai työntekijöiden keskuudessa, vaikuttaa se koko organisaation hyvinvointiin.

Positiivinen psykologia on saanut kritiikkiä erityisesti siitä, että se voi vähätellä negatiivisten tunteiden ja kokemusten merkitystä tai että se joskus esittää liian yksinkertaistettuja ratkaisuja monimutkaisiin psykologisiin ongelmiin. Positiivisen psykologian historia ja alan kehitys tarjosivat tähän itselleni merkittäviä ahaa-elämyksiä sekä syvempää ymmärrystä, mikä on tehnyt minusta avoimemman sen tarjoamille mahdollisuuksille.

Oivalluksia positiivisen psykologian kehityksestä

Positiivisen psykologian isähahmona pidetty Martin Seligman tunnetaan alun perin opitun avuttomuuden (learned helplessness) käsitteen kehittäjänä. Tämä käsite viittaa ilmiöön, jossa ihmiset oppivat tuntemaan itsensä voimattomiksi jatkuvasti epämiellyttävissä tai negatiivisissa tilanteissa, ja lopulta he lakkaavat yrittämästä muuttaa niitä, vaikka saisivatkin siihen mahdollisuuden. Eli ihminen oppii, että hän ei voi auttaa itseään tai vaikuttaa elämäänsä. Tämän tutkimuksen myötä Seligman kiinnostui myös siitä, että jos ihminen voi oppia avuttomaksi niin voiko hän oppia myös uskomaan tulevaan, vaikka nyt olisikin vaikeaa? Seligman osoittikin, että onnistumiset vahvistavat ihmisiä niin, että he kestävät suuriakin epäonnistumisia. Tämän jälkeen hänen teorioissa alkoivat korostua enemmän ihmisen selviytymistä ja vahvuuksia luonnehtivat tekijät. Seligmanin näkemyksen mukaan perinteisen psykologian suuntauksissa oli liikaa “negatiivisen psykologian” edustusta eli menneisyyteen ja ongelmiin keskittymistä ja liian vähälle huomiolle jäi ihmisten elämän myönteisten puolien ja onnistumisen tutkimus.

Positiivisen psykologian kehitys on ollut dynaamista ja jatkuvaa. Tieteenalan kehitys ei ole edennyt selkeissä vaiheissa, minkä vuoksi sitä kuvataan usein aaltoina. Nämä aallot heijastavat alan muutoksia ja laajentumista, luoden tilaa uudelle ilman, että aiemmat aallot korvataan tai mitätöidään.

1. Ensimmäinen aalto keskittyi onnellisuuteen, hyvinvointiin ja luonteenvahvuuksiin. Tavoitteena oli tutkia tekijöitä, jotka edistävät ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia, kuten positiiviset tunteet ja merkityksellinen elämä. Tämä aalto sai erityisesti kritiikkiä yltiöpositiivisuudesta ja yksilökeskeisyydestä.
2. Toinen aalto toi mukanaan kokonaisvaltaisemman käsityksen ihmisestä ja hyvinvoinnista sekä elämän monivivahteisuudesta, johon sisältyvät sekä valot että varjot, painottaen tasapainoa ja sopeutumista sekä negatiivisten kokemusten ja haasteiden roolia. Tämä aalto korosti resilienssin ja post-traumaattisen kasvun merkitystä.
3. Kolmas aalto laajensi positiivisen psykologian soveltamisalaa ja integroi sen laajempaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin, hyödyntämällä systeemiajattelua sekä painottaen monimuotoisuutta ja kontekstuaalisuutta (moni- ja poikkitieteellisyys).

Näiden aaltojen kautta positiivinen psykologia on kehittynyt yksinkertaisista onnellisuuden tutkimuksista kohti monimutkaisempaa ja laajempaa ymmärrystä hyvinvoinnista, joka huomioi myös kulttuuriset, sosiaaliset ja yksilölliset tekijät. Se jatkaa kehittymistään tuoden esiin uusia näkökulmia hyvän elämän ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

”Positiivinen psykologia on optimaalisen inhimillisen kokemuksen tieteellinen tutkimusala, joka tähtää yksilöiden ja yhteisöjen kukoistukseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja edistämiseen.”

Martin Seligman (1999)

Ensiaskeleena negatiivisen vinouman tiedostaminen

Ennen kuin puhumme positiivisten tunteiden inhimillisestä voimasta ja hyödyistä, on hyvä tiedostaa eräs tieteellisesti todistettu psykologinen ilmiö, joka vaikuttaa meihin jokaiseen ja joka voi estää meitä ajattelemasta kirkkaasti jopa vääristäen todellisuuttamme. Kyse on negatiivisesta vinoumasta, joka ohjaa meidät huomaamaan herkemmin negatiiviset asiat ja kaiken sen, mikä elämässämme on vialla. Sanotaan, että meidän aivot ovat ikään kuin ohjelmoitu tällä tavoin. Tämä vinouma on tärkeää muistaa etenkin haastavina aikoina tai kun kuljemme läpi erilaisia vastoinkäymisiä tai epäonnistumisia, koemme ikäviä tilanteita tai toisen huonoa käyttäytymistä ja kun uutisvirran tai median ääni kuuluu siinä rinnalla vielä hyvin kriisipainoitteisena. Huono ja kaikenlainen ikävä alkaa ruokkimaan itse itseään, ja negatiiviset ajatukset sekä tulkinnat luovat synkän luupin, johon voi helposti jäädä jopa jumiin. Siinä kohtaa paras kannustaja saattaakin olla synkkä toivottomuus. Toivoa tarjoaa kuitenkin se, että tutkimukset puoltavat vahvasti sitä, että vaikka aivojemme rakenteen muuttuminen on hidasta, voimme silti oppia uusia ajattelutapoja, myös optimistisuutta.

Negatiivisella vinoumalla voi olla oikeassa suhteessa myönteisiä vaikutuksia, sillä se auttaa meitä välttämään vaaroja, oppimaan virheistä ja tekemään realistisempia päätöksiä. Liiallinen negatiivinen vinouma voi kuitenkin johtaa lisääntyneeseen stressiin, ahdistukseen ja heikentyneeseen elämänlaatuun. Tasapaino on tärkeää: negatiivisen vinouman hyödyt saavutetaan yhdistämällä ne positiiviseen näkökulmaan, mikä auttaa ylläpitämään hyvinvointia ja tukemaan positiivisia sosiaalisia suhteita.

Positiivisten tunteiden voima ja vaikutukset

Barbara Fredrickson on yksi tunnetuimpia tutkijoita positiivisessa psykologiassa ja hänen laajenna ja rakenna -teoria (broaden-and-build theory) on alan yksi keskeisistä teorioista. Tämä lähestymistapa tarjoaa arvokkaita näkökulmia siihen, miten myönteiset tunteet vaikuttavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin. Fredricksonin teorian mukaan positiiviset tunteet, kuten ilo, kiitollisuus ja rakkaus, laajentavat ihmisten ajattelu- ja toimintamahdollisuuksia. Tämä laajentuminen ei vain edistä hetkellistä hyvinvointia, vaan myös rakentaa pitkäaikaisia resursseja, kuten sosiaalisia siteitä, luovuutta ja resilienssiä. Se jopa parantaa vastustuskykyämme, voi pidentää ikäämme ja vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta.

Myönteiset tunteet ovat usein hienovaraisia ja jäävät helposti huomaamatta, kiitos muun muassa negatiivisen vinouman. Siksi myönteisten tunteiden tiedostaminen on tärkeää, sillä sen avulla voimme päästä paremmin myös niiden inhimillisen voiman äärelle. Positiiviset tunteet voivat luoda dynaamisen kokemuksen sekä spiraalin, jossa hyvä ruokkii lisää hyvää. Tässä on olennaista se, mihin kiinnitämme huomiomme, mitä asioita haluamme nostaa esiin, ja miten tulkitsemme asioita. Tämä spiraali voi olla myös negatiivinen. Tunnetiloihin vaikuttaminen on meidän valintamme ja määrittelee samalla sitä, kumpi spiraali on käynnissä.

Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden positiivisten tunteiden lisääntyessä, heidän kykynsä kohdata haasteita ja innovoida paranee. He ovat myös todennäköisemmin yhteistyöhaluisia ja sitoutuneita, mikä johtaa parempiin tiimituloksiin ja organisaation menestykseen. Optimistinen ajattelu ja asenne tuo tutkitusti paljon etuja verrattuna pessimistisyyteen, joka kaventaa ajattelua ja saa asiat vaikuttamaan mahdottomilta.

Positiivisten tunteiden johtaminen tietoisesti on avain eteenpäin pääsemiseen. Vain kohtaamalla kaikenlaisia tunteita, niin mukavia kuin epämukavia, voimme lisätä myönteisiä tunteita. Fredricksonin laajenna ja rakenna -teoria on yksi niistä, joka tarjoaa tieteellistä perustaa sille, miksi positiivisen psykologian soveltaminen työympäristössä voi tuoda konkreettisia ja pitkäaikaisia hyötyjä.

(Työ)hyvinvointia edistävä vai pintapuolista harhaa?

Jos positiivisen psykologian periaatteita käytetään pintapuolisesti, sekoittaen joukkoon tieteellisesti tutkimattomia menetelmiä, tai vain syvempien ongelmien peittämiseen ilman aitoa sitoutumista hyvinvoinnin parantamiseen, voi se muodostua epäaidoksi sokeripölyksi. Tällainen lähestymistapa ei auta kohtaamaan (työ)elämän haasteita ja voi johtaa työntekijöiden tyytymättömyyteen sekä luottamuspulaan.

Positiivinen psykologia voi olla erittäin hyödyllinen työelämässä, kun sitä sovelletaan oikein ja kokonaisvaltaisesti. Se integroituu hyvin muiden lähestymistapojen kanssa, tarjoten tieteellisesti perusteltuja ja käytännöllisiä työkaluja stressin vähentämiseen, työtyytyväisyyden parantamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Prosessiin kuuluvat myös epämukavat tunteet, niiden kohtaaminen ja niiden tuomien viestien ymmärtäminen. Hyödyllisiä vaikutuksia ei saavuteta pelkällä pinnallisella myönteisyydellä, vaan realistisuudella ja strategisella lähestymistavalla, joka huomioi yksilölliset ja organisaation tarpeet.

Haluamme korostaa kokonaisvaltaista näkemystä ihmiselämästä iloineen ja suruineen, johon kuuluvat sekä haasteet että onnistumiset, ja tarjota työkaluja ongelmien ennaltaehkäisyyn ja (työ)hyvinvoinnin edistämiseen, jotta työntekijät voisivat kokea merkityksellisyyttä työssään. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää siitä, miten positiivinen psykologia voi hyödyttää organisaatiotasi, ota yhteyttä. Yhdessä voimme rakentaa hyvinvointia ja menestystä tukevan työympäristön!