Digitalisaatio on muuttanut toimintaympäristöämme perustavanlaatuisesti. Teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia ja COVID-19 -pandemian myötä organisaatiot ottivat ison loikan erilaisten digitaalisten työtapojen hyödyntämiseen. Samalla murtui tiukassa olleita uskomuksia työn tekemisen tapoihin liittyen, mikä osaltaan kiihdytti merkittävästi työn murrosta. Viimeisimpänä generatiivisen tekoälyn esiinmarssi on saanut organisaatiot kiivaasti pohtimaan, miten parhaiten hyödyntää teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet.

Samaan aikaan monet tutkimukset osoittavat, että vain murto-osa organisaatioista kokee, että digitalisaation hyödyt pystytään saavuttamaan täysimääräisesti. Syitä tähän varmasti on useita, mutta uskon, että moni näistä kytkeytyy tavalla tai toisella johtamiseen. Hieman kärjistetysti ilmaistuna, osaamme kyllä johtaa projekteja tai teknologiaa, mutta emme sitä miten kehitämme organisaatiota ja liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla digitaalista teknologiaa hyödyntäen.

Aloitetaan määrittelemällä mitä digitalisaatio on? Yleiskielessä digitalisaatio on melko epämääräinen termi erilaisille teknologia- ja kehitysprojekteille. Yleensä digitalisaatiosta puhuttaessa viitataan joko yleiseen ilmiöön ”jossa kaikki mikä voi digitalisoituu, mutta kukaan ei oikeastaan tiedä mitä se on” tai sitten johonkin rajattuun kehityshankkeeseen, jossa esimerkiksi tietty tehtävä tai prosessi muunnetaan manuaalisesti tapahtuvasta prosessiautomaation avulla sähköisesti tapahtuvaksi, tai esimerkiksi uuden chatbot-teknologian käyttöönotolla.

Teknologian hyödyntäminen digitalisaatiossa on osa laajaa kokonaisuutta. Teknologia toimiikin nykyään usein sekä mahdollistajana että inspiraation lähteenä uusille toimintatavoille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Yrityksen ja organisaation näkökulmasta teknologian täysimääräinen hyödyntäminen vaatii kuitenkin myös paljon muuta, sillä muutoksia tapahtuu usein myös mm. toimintaprosessissa tai käytännöissä, ihmisten toimenkuvissa ja tehtävissä, tarvittavassa osaamisessa, mahdollisesti raportointi- ja organisaatiorakenteissa, organisaatiokulttuurissa sekä luonnollisesti myös ihmisten – sekä asiakkaiden että työntekijöiden – kokemuksissa ja tunteissa. Näiden asioiden laajuus ja merkitys vaihtelevat toki aiheen mukaan, samoin kuin se, millä aikavälillä vaikutuksia tarkastellaan. Pitkällä aikavälillä digitalisaation vaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä esimerkiksi tarvittavan osaamisen, urapolkujen ja yleisen kehityksen kannalta.

Johtamisella on keskeinen rooli digitalisaation edistämisessä

Organisaation digitalisaation edistäminen vaatiikin siis hyvin systemaattista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, josta päästään johtamisen rooliin. Miten johtaminen siis ylipäätänsä liittyy tähän asiaan?

Johtaminen on keskeisessä asemassa toiminnan digitalisaation onnistuneessa toteutuksessa. Johtamisen vahvuudet ja heikkoudet heijastuvat sekä organisaation että yksilöiden toimintaan ja kehitykseen, niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Digitalisaation edistäminen – tai pitäisikö puhua enemmän liiketoiminnan uudistamisesta – vaatii johtamiselta ketteryyttä, innovatiivisuutta ja kykyä sopeutua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Luettelemme alla 5 tärkeintä asiaa, joihin johtamisessa tulisi keskittyä tässä uudistuksessa menestyäkseen:

1. Johdon tulee pystyä luomaan visio sekä näyttämään strategista suuntaa

Digitalisaation edistäminen vaatii kykyä nähdä iso kuva sekä ymmärtää ja pystyä myös innostavasti viestimään sen tuomat mahdollisuudet organisaatiolle pitkällä aikavälillä. Johdon on tärkeää nähdä ja kertoa kokonaiskuva siitä, miten myös työ muuttuu ja minkälaisia mahdollisuuksia tämä tuo niin työntekijöille kuin asiakkaille, sekä pyrkiä konkretisoimaan tämä strategiseksi suunnaksi ja tavoitteeksi.

2. Johdon tulee toimia innovatiivisen ja ketterän toimintakulttuurin edelläkävijänä sekä mahdollistajana

Nykyisessä toimintaympäristössä toiminnan ketteryys ja nopeus on usein kilpailuetu. Johtajan on itse kyettävä tekemään päätöksiä ja pystyttävä sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Henkilökohtaisen resilienssin kasvattaminen on siis tärkeää. Johdolla on myös keskeinen rooli ketterien toimintatapojen ja päätöksenteon edistäjänä sekä mahdollistajana organisaatiossa. Virheistä oppiminen ja jatkuva kehittyminen ovat osa matkaa. Johdolla onkin keskeinen rooli luoda ympäristö, jossa henkilöstöä rohkaistaan kokeilemaan uusia ideoita ja lähestymistapoja.

Digitalisaatio vaatii henkilöstöltä useimmiten sekä teknisen osaamisen kasvattamista, mutta myös uudenlaisen ajattelutavan omaksumista.

Lue myös aiheeseen liittyvä blogi ihmislähtöisestä johtamisesta.

3. Johdon tulee viedä eteenpäin kulttuurimuutosta ja johtaa muutosta edestäpäin

Kuten jo aiemmin todettiin, digitalisaatio vaikuttaa niin toimintaprosesseihin, tapoihin, työn sisältöön, rooleihin kuin yhteistyömalleihinkin. Useimmiten tämä vaatii organisaatiokulttuurin tarkastelun – missä ollaan nyt ja mitä pitää tehdä, jotta se parhaiten tukee kokonaismuutosta. Muutoksen johtaminen vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä tekemistä. Johdon ja esihenkilöiden tulee itse toimia uudenlaisen halutun kulttuurin mukaisesti ja huomioida tätä tukevat rakenteet ja käytännöt, sekä palkita ja juhlia onnistumisia.

4. Johto osaamisen kehittäjänä ja toimeenpanon mahdollistajana

Uudenlaiset työroolit ja -tehtävät, teknologia sekä uudet työskentelytavat vaativat koko organisaatiolta paljon oppimista. Digitalisaatio vaatii henkilöstöltä useimmiten sekä teknisen osaamisen kasvattamista, mutta myös uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Osaamisen kehittäminen on avainasemassa, kun tavoitteena on digitalisaation täysimittainen hyödyntäminen. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että johtoryhmän ja henkilöstön koulutus, mentorointi ja jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä kohtia johdon agendalla.

5. Johto verkostoitujana ja siltojen rakentajana

Digitalisaation vaikutus ulottuu laajasti organisaation eri sektoreihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että johtaja kykenee edistämään ja ylläpitämään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kesken, kuten IT-osaston, markkinointitiimin ja operatiivisten yksiköiden välillä, varmistaakseen sujuvan ja tehokkaan digitaalisen transformaation. Asiakkaan saamat hyödyt, tehokas toiminta sekä positiivinen työntekijäkokemus eivät yleensä rakennu siilojen päälle vaan sujuvalle, asiakaslähtöiselle toiminnalle. Verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ei myöskään rajoitu organisaation sisälle, vaan johtajan täytyy pystyä tunnistamaan liiketoimintaympäristöstä mahdollisia kumppaneita ja yhteistyötahoja. Asiakkaan tarpeita täytetään yhä enemmän erilaisten ekosysteemi- ja verkostotoimijoiden kautta.

Digitalisaation edistäminen vaatii johtajilta monipuolista osaamista ja kykyä nähdä kokonaiskuva. Tämä haastaa johtajat kehittämään sekä laajentamaan omaa osaamistaan jatkuvasti. Kyky sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, tukea organisaation kulttuurimuutosta sekä taito innostaa henkilöstöä yhteistä suuntaa kohtaan ovat tärkeimpiä isoja teemoja. Kokonaisuus voi tuntua hengästyttävältä, mutta on tärkeää muistaa, että myös näiden osaamisten kehittäminen on vaiheittaista ja enemmänkin jatkuva prosessi. Kun muutosta odotetaan koko organisaatiolta, on johdon näytettävä esimerkkiä ja osoitettava suuntaa.

Koetko että organisaationne johtamisessa olisi kehitettävää? Ota meihin yhteyttä niin katsotaan yhdessä, kuinka kokeneet johtamisen ja organisaatioiden kehittäjämme voivat auttaa juuri teitä.

No employees found

Topics: digitalisaatio, johtaminen, Johtamisen ja organisaatioiden kehittäminen