Mikä muuttuu verotuksessa vuonna 2018?

Kokosimme yhteen verotuksen päälinjat ja keskeisimmät muutokset alkaneena vuonna yksityishenkilön, yrityksen ja omistajan näkökulmasta.

ANSIOTULOJEN VEROT JA MAKSUT

Palkkatulojen osalta palkansaajalle käteen jäävä osuus ei juurikaan muutu vuoden 2018 alusta.

Palkansaajalle palkasta käteen jäävään määrään vaikuttaa valtionverotuksen progressiivinen asteikko ja henkilön asuinkunnan mukaan määräytyvä kunnallisveroprosentti sekä työnantajan palkasta pidättämät sosiaalivakuutusmaksut.

Vuonna 2018 valtionverotuksen progressiivista asteikkoa kevennettiin. Kevennys tehtiin muuttamalla valtionveroasteikkoa ja se on vaikutukseltaan noin 270 miljoonaa euroa valtion verotuloja vähentävä.

Tuloveroasteikon kevennyksen vaikutus kuitenkin eliminoituu käytännössä kokonaan, koska palkansaajille työnantajilta vyörytettyä maksuosuutta eläkevakuutusmaksuista ja työttömyysvakuutusmaksusta korotetaan vuonna 2018 kiky-sopimuksen perusteella. Palkansaajan oma maksuosuus työeläkemaksuista kasvaa 0,2 %-yksikköä 6,35 %:iin alle 53 -vuotiailla ja 7,85 %:iin 53-62 -vuotiailla. Työnantajan maksama eläkevakuutusmaksu on keskimäärin 17,75%, jonka lisäksi työnantaja perii palkasta työntekijän osuuden 6,35 tai 7,85 % ja tilittää maksut eläkevakuutusyhtiölle. Työntekijältä peritty eläkevakuutusmaksu on työntekijälle palkkatulosta verovähennyskelpoinen kulu.

Työnantaja perii työntekijältä palkasta myös työttömyysvakuutusmaksua, joka nousee 0,3 %-yksikköä ja on 1,90 % vuonna 2018 (vuonna 2017 maksu oli 1,60 %).

Kunnallisverotuksen osalta keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2018 on 19,86. Vuodelle 2018 53 kuntaa nosti veroa ja 6 kuntaa laski veroa. Suurimmista kunnista nostajia olivat Lahti (20,25 > 20,75), Nokia ja Kemi. Laskijoista merkittävimmät olivat Helsinki (18,50 > 18), Maarianhamina ja Savonlinna. Korkein kunnallisveroprosentti on 22,50 (Jämijärvi) ja alhaisin 16,50 (Jomala) eron ollessa jo 6 prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudun veroprosentit ovat Kauniainen (17), Espoo (18), Helsinki (18) ja Vantaa (19).

VÄHENNYKSET 

Tulonhankkimisvähennys on 750 euroa ja se myönnetään kaikille ansiotuloa saaville. Jos tulonhankkimismenot ylittävät 750 euroa, niistä on annettava erillinen selvitys ja vaadittava vähennystä.

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut voi vähentää 750 euron omavastuun ylittävältä osin halvimman kulkuneuvon käytön mukaan laskettuna. Vähennyksen enimmäismäärä on 7.000 euroa.

Kotitalousvähennys on enintään 2.400 euroa ja omavastuu 100 euroa. Vähennys on 50 % työstä maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta tai 20 % maksetusta palkasta lisättynä palkan sivukuluilla.

Väliaikaiseksi vuosille 2015-2017 säädetty lapsivähennys poistuu (vähennys oli 50 euroa per lapsi).

PÄÄOMATULOT

Pääomatulojen veroprosentit pysyvät samoina ja ovat 30 % 30.000 euroon saakka ja sen ylittävältä osin 34 %. Pääomatuloista voi vähentää tulonhankkimiskulut.

Asuntolainan koroista voi vuonna 2018 vähentää 35 % ja vähennysoikeus pienenee vuonna 2019 25 %:iin.

Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vuodesta 2016 alkaen vähennyskelpoisia luonnollisen henkilön verotuksessa myös muista pääomatuloista. Tämä muutos on merkittävä laajennus tappioiden vähennyskelpoisuuteen, koska aikaisemmin luovutustappiot on voinut vähentää vain rajoitetusti luovutusvoittoja vastaan. Luovutustappioita ei kuitenkaan oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.

HENKIVAKUUTUSKORVAUSTEN OSITTAINEN PERINTÖVEROVAPAUS POISTUU

Vuonna 2018 kuolleen henkilön lähisukulaisen henkivakuutuksen perusteella saama kuolemantapauskorvaus verotetaan kokonaan kyseisen henkilön saamana perintönä. Aikaisemmin lähisukulaiset saivat perintöverotuksessa henkivakuutuskorvauksesta verovapaana 35 000 euroa. Puolison saamasta vakuutuskorvauksesta oli verovapaata aina vähintään 50 %.

Muiden kuin lähisukulaisten saama vakuutussuoritus on kokonaisuudessaan tuloverotuksessa verotettavaa pääomatuloa eikä sitä veroteta perintöverotuksessa. Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen liitetyn henkivakuutuksen perusteella maksettua korvausta koskevat omat säännöksensä.

YRITYSVEROTUS

Yritysverotuksen osalta ei vuodelle 2018 tule juurikaan muutoksia. Yritysten tuloveroprosentti on edelleen 20 %.

Yksityisten elinkeinonharjoittajien ja maatalousyrittäjien toimintamuodon muutosta osakeyhtiöksi helpotetaan siten, ettei yhtiöittämisen yhteydessä osakeyhtiölle siirtyvästä omaisuudesta (rakennukset, asunto-osakkeet ym.) tarvitse enää suorittaa varainsiirtoveroa.

Osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistoa valmistelleen asiantuntijatyöryhmän määräaika päättyi 30.9.2017, mutta sen esittämät toimenpiteet kohtasivat niin paljon negatiivista palautetta, että työryhmälle on annettu jatkoaikaa 30.4.2018 saakka. Mahdolliset muutokset tulolähdejakoon ja sitä koskeva aikataulu on siten vielä hyvin vaikeasti ennustettavissa. Alun perin tavoitteena oli saada muutoksia aikaan jo vuoden 2018 alusta.

Yhteisöjen osalta verotusmenettely muuttuu siten, että yhteisöt eivät ole voineet maksaa ennakon täydennysmaksua enää 31.10.2017 jälkeen. Ennakkoperintää voi täydentää hakemalla lisäennakkoa verovuoden päättymisen jälkeen ja kyseiset hakemukset on tehtävä sähköisesti.

Ennakkoa voi muuttaa verotuksen päättymiseen saakka. Ennakkoperinnän täydentäminen ilman korkoa (2,5%) on mahdollista enää vain 1 kuukausi verovuoden (=tilikausi) päättymisen jälkeen, kun aikaisemmin tämä oli mahdollista 4 kuukautta verovuoden päättymisen jälkeen. Yhtiöiden, joilla on tilikautena kalenterivuosi, on täydennettävä ennakkoveroja tammikuun 2018 aikana, mikäli halutaan välttyä koroilta.

KIINTEISTÖVERO

Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotuksista luovuttiin. Tämän takia yksikään kunta ei ole pakotettu nostamaan kiinteistöveroprosenttiaan.

SIJOITUSMUOTOJEN VEROKOHTELUA ARVIOIVA TYÖRYHMA

Valtiovarainministeriö asetti kesällä 2017 työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida eri sijoitusmuotojen verokohtelua Suomessa. Työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2018.

Selvitystyön kohteina ovat muun muassa sijoitusrahastot, säästö- ja sijoitusvakuutukset sekä kapitalisaatiosopimukset. Toimeksiantoon kuuluu myös kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen verokohtelun arviointi. Työryhmän pitäisi näiden selvittelyjen lisäksi laatia ehdotus kertamaksullisten eläkkeiden verosääntelyksi.

On mahdollista, että jotkin työryhmän käsittelemät asiat saattavat muokkautua laiksi jo vuodelle 2019, mutta yhtä hyvin työryhmämuistio voi jäädä taustaselvitykseksi seuraavia hallitusneuvotteluja ja hallitusohjelmakirjauksia varten.

Tahdotko keskustella mahdollisuuksista huomioida verotus nykyistä paremmin oman tai yrityksesi varallisuuden kannalta?